Kuntaliitosbarometri: kuntaliitos Järvenpään ja/tai Keravan kanssa yhtä suosittu kuin itsenäisenä pysyminen12.10.2014 Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivusto toteutti Tuusulan kunta- ja osakuntaliitosvaihtoehtojen suosituimmuutta mittaavan kyselyn 11.9.-11.10.2014. Kaikkiaan kyselyyn saatiin 93 vastausta. Itsenäisenä pysyminen on suosituin ensisijainen vaihtoehtoKyselyssä kysyttiin sekä ensisijaista että toissijaista kuntaliitosvaihtoehtoa. Toissijainen tulisi kyseeseen siinä tapauksessa, että ensisijainen ei olisi mahdollinen. Niinpä kysymyksen asettelusta ja kyselylomakkeen rakenteesta johtuen jouduttiin tekemään jonkin verran vastausten tulkintaa: jos ensi- ja toissijaiseksi vaihtoehdoksi vastaaja oli merkinnyt saman vaihtoehdon, toissijaiseksi muutettiin "ei mikään". Suosituin ensisijainen vaihtoehto oli Tuusulan itsenäisenä pysyminen joko Etelä-Tuusulan kanssa (46%) tai ilman sitä (6 %). Erilaiset kuntaliitosvaihtoehdot Järvenpään ja/tai Keravan kanssa saivat 29 % kannatuksen, Keski-Uudenmaan kaupunki 11 % ja Tuusulan pilkkominen ja osien yhdistäminen naapurikuntiin 5 %. Yksi kommentti kyselyn vapaa sana -osiosta: "Itsenäisenä kuntana asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat parhaat. Kuntaliitoksen avulla pääsemme turhista johtajista, mutta taloudelliset hyödyt tulevat vasta aikaisintaan 5 vuoden kuluttua, jos silloinkaan." Toissijainen vaihtoehto muuttaa kokonaiskuvaaToissijaisista vaihtoehdoista suosituin oli kuntaliitos Järvenpään ja Keravan kanssa (27 %), lisäksi kuntaliitos Järvenpään kanssa sai 9 % kannatuksen ja Keravan kanssa 11 % kannatuksen. Mielenkiintoista on, että kuntaliitos Keravan kanssa sai kannatusta vain toissijaisena vaihtoehtona; ensisijaisena sitä ei kannattanut kukaan. Merkittävä vastausryhmä toissijaisessa vaihtoehdossa oli kuitenkin "ei mikään", joka sai 20 % kannatuksen. Ryhmä koostuu liki kokonaan sellaisista vastauksista, joissa ensisijaisesti suosittiin Tuusulan itsenäisenä pitämistä ja näin toissijaista vaihtoehtoa ei haluttu tai uskallettu ajatellakaan. Kuntaliitos Järvenpään ja/tai Keravan kanssa mahdollinen - Keski-Uudenmaan kaupunki eiEnsisijaiset ja toissijaiset vaihtoehdot yhteenlaskettuna erilaiset kuntaliitosvaihtoehdot Järvenpään ja Keravan kanssa saavat hiukan suuremman kannatuksen (75 %) kun kunnan itsenäisenä pysyminen (72%). Yksi kommentti kyselyn vapaa sana -osiosta: "Perinteinen Tuusula palaisi yhteen. Koska Kerava ei ymmärrä kokonaisuuden etua, Järvenpään kanssa yhteenmeno onnistuu kuitenkin. Sotepuolella tulee silloin heti laajentaa Järvenpään uusi terveysasema koko kuntaa palvelevaksi ja pienet satelliittiasemat perustaa Hyrylään, Jokelaan ja Kellokoskelle. Kouluverkon tarkastelu vaatii hetken aikaa, mutta sivistyspuolen virkamiehistö pitää saneerata ennen kuntaliitoksia." Eri postinumeroalueita tarkasteltaessa postinumeroalueet 04300 ja 04330 (lähinnä lahelalaisia ja hyryläläisiä) kannattavat kuntaliitosta Järvenpään ja/tai Keravan kanssa, ruotsinkyläläiset ja muut tuusulalaiset kannattavat itsenäisenä pysymistä. Näpit irti Etelä-Tuusulasta!67 % kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että mikään osakuntaliitosvaihtoehto Etelä-Tuusulan osalta ei tule kysymykseen. Tiukimmin (81 %) tätä mieltä olivat - vähän yllättäen - muualla Tuusulassa (kuin 04300-, 04330- tai 04360-postinumeroalueella) asuvat ja 04300-postinumeroalueella asuvat (79 %). Pehmeimmin asiaan suhtaudutaan Lahelassa (56 %) ja Ruotsinkylässä (60 %). Tiukan paikan tullen Focus-alue luovutettaisiin mieluummin Metropolikaupungille kuin Vantaalle (57 % vs 43 %). Tiukimmin Vantaata vastustavat (62 %) ruotsinkyläläiset ja muualla Tuusulassa asuvat; sen sijaan Lahelassa tilanne on toisinpäin. Siellä Vantaasta tykätään enemmän kuin Metropolikaupungista (56 % vs 44 %). Yksi kommentti kyselyn vapaa sana -osiosta: "Kaikkien vaihtoehtojen kannalta on tärkeää että Tuusulan harvoja perinteisiä kyläympäristöjä, kuten Ruotsinkylää, on vahvistettava elinvoimaisina maalaiskylinä ja viihtyisinä kulttuuriperintöinä muodostaen selvän rajan Focus-kaltaisille teollisuusalueille. Kunta on nimenomaan tällaisien tulevaisuuden vaihtoehtojen edessä tuettava kylien ja niiden kiinteistöjen kehityksen suunnittelua perinteisen rakennuskannan ja asuinympäristön puitteissa." Lataa koko tutkimusraportti pdf-tiedostona. Reino Myllymäki |
Etelä-Tuusula