Ruotsinkylän tutkimusmetsissä tutkitaan koivun sopeutumista ilmastonmuutokseen23.10.2014 Metsäntutkimuslaitoksen Ruotsinkylän tutkimusmetsässä tutkitaan koivun sopeutumista ilmastonmuutokseen, joksi ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä usein kutsutaan. Tutkimusmetsiköitä on ainakin kaksi. Toiseen metsikköön on istutettu 15 vuotta sitten rauduskoivuja eri leveysasteilta eli saman puulajin eri paikoissa kasvanutta kantaa. Eteläisimmät taimet on haettu Viron Viljandista 58 leveysasteelta ja pohjoisimmat Kittilästä 67 leveysasteen pohjoispuolelta. Tuusulalaispuut pärjäävät kasvussa viljandilaisille mutta pohjoiset puut eivät ruotsinkylässä juhli. Kittilästä tuodut kärsivät jostakin ja istutetut puut ovat lähes kuolleita. Toinen tutkimusmetsikkö on perustettu 1981 ja puut ovat liki 40-vuotiaita. Koivut ovat nämäkin rauduskoivuja noin 20 eri paikasta: Liettuasta, Länsi-Siperiasta, Pielavedeltä. Pohjoisesta tuodut puut valmistautuvat talveen turhan aikaisin ja menettävät siksi osan kasvukaudesta. Havaintojen mukaan etelän tulokkaat hyödyntävät kasvukauden paremmin ja kasvavat nopeammin. Kasvu tapahtuu kuitenkin laadun kustannuksella: etelästä tuodut ovat pystyoksaisempia ja haaraisempia kuin suorat ja salskeat paikalliset. Ja koska etelän tulokkaat pysyvät syksyllä vihreänä pitempään, myös hirvi suosii niitä osana ruokavaliotaan ja puut kärsivät paikallisia rajummin vaurioista. Lue koko juttu Tiede-lehdestä (Jukka Ruukki, 10/2014 s. 42-47). Reino Myllymäki |
Etelä-Tuusula