Antero Liukola, Astrid Pullinen, Margita Winqvist ja Clas Weckström tunsivat parhaiten Ruotsinkylän historiaa
26.09.2015 Ruotsinkylän kyläpäivän ohjelmaan kuului myös perinteinen Kyläpäivävisa. Parhaiten Ruotsinkylän historiaa tunsivat Antero Liukola, Astrid Pullinen, Margita Winqvist ja Clas Weckström, jotka tiesivät oikean vastauksen kahdeksaan kysymykseen. Heille on toimitettu palkinnot.
Oikeat vastaukset:
- Johannisbergin kartanon isäntä, maaherra ja everstiluutnantti Anders de Bruce toimi 1740- ja 1750-luvulla linnoitusupseerina Sveaborgissa. *Helsingin edustalla sijaitsevasta linnoituksesta käytettiin Ruotsin vallan aikana nimeä Sveaborg, Suomen suurruhtinaskunnassa ruotsinkielestä väännettyä versiota Viapori ja Itsenäisessä Suomessa Suomenlinnaa.
- Ruotsinkylän vuonna 1894 valmistunut koulu oli alun perin kaksinkielinen, ja siitä tuli suomenkielinen, kun ruotsinkielinen Klemetskogs skola perustettiin.
- 1910-luvulla hakattiin Ruotsinkylän metsiin kilometrin levyinen avoin kaistale Helsingin puolustamiseksi osana Pietarin puolustusta I maailman sodan aikana.
- Metsäntutkimuslaitoksen johtaja vuosina 1918-1952 oli Ruotsinkylässä asunut professori Olli Heikinheimo. Professori *Max Hagman johti Ruotsinkylän tutkimusmetsien metsänjalostustoimintaa ja metsäteknikko Vilho Vestala vastasi tutkimusmetsän metsänhoidosta.
- Hyrylässä oli vielä sotien jälkeen hyppyrimäki, josta viimeisen hypyn ponnisti Henrik Åhman (1.3.1949). *Nuorempi ruotsinkyläläinen huimapää Antero Liukola ei ehtinyt hypätä Hyrylän hyppyristä. Lahelalainen Niilo Tarvajärvi toimi usein kilpailujen selostajana.
- Jukolan viesti, maailman suurimmaksi kasvanut suunnistustapahtuma, järjestettiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 1949. Kilpailun ensimmäisen osuuden ensimmäinen rasti oli Ruotsinkylän Rydybackenilla.
- Maantiekylässä, Vanhan Tuusulantien ja Maisalantien risteyksessä oleva Maratonin linja-autopysäkki on saanut nimensä Helsingin olympiamaratonista, jonka kääntöpaikka sijaitsi risteyksessä. *Estejuoksija, kaksinkertaisen olympivoittaja Volmari Iso-Hollon patsas on Keravan rautatieasemalla.
- Ruotsinkylässä toimi vielä vuonna 1988 sekatavarakauppa, jonka nimi oli Varuboden.
- Tuusulanväylän osuus Ruskeasannalta Riihikallioon valmistui vuonna 1992.
- Kiljusen herrasväen uudet seikkailut -elokuvan alku on kuvattu Solbackenilla Ruotsinkylässä. Nousukauden alku on kuvattu Lahelassa ja Edvin Laineen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan Paloaukea-osuus Ristikivessä.
Mikko Lamminpää
|