Tieto, tulkinta ja ymmärrys

Tiistai 6.10.2015 - Reino Myllymäki

Kustannukset_vs_koko_1.PNG

Ihan kirjoituksen alkuun pyydän lukijaa tulkitsemaan oheista viivadiagrammia, "käppyrää", jossa j-muotoinen käyrä laskee ja kääntyy lopulta nousuun. Miltä kohdalta x-akselilla käyrän alapäässä oleva tasainen osa mielestäsi alkaa?

Minun silmissäni tuo tasainen alue alkaa suurin piirtein x-akselin arvojen 100 ja 1000 puolesta välistä. Nopeasti katsottuna siis suurinpiirtein kohdasta 600.

Väärin! Kyseessä on logaritminen asteikko. 100:n ja 1000:n puoliväli on 316. Y-akselin arvo 5 000 on x-akselin kohdassa 126.

Mistä käyrästä on kysymys? Käyrä löytyy Juha Aaltosen, Tanja Kirjavaisen ja Antti Moision kirjoittamasta tutkimusjulkaisusta Efficiency and Productivity in Finnish Comprehensive Schooling 1998-2004 , jonka on julkaissut Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 2006 (linkki). Käyrä löytyy sivulta 32. Seuraavassa kuvassa käyrä kokonaisuudessaan:

Kustannukset_vs_koko_2.PNG

Tutkimusaineiston mukaan oppilaskohtaiset kustannukset laskevat koulukoon kasvaessa. Kustannukset ovat luokkaa 4 500 €/oppilas, kun koulun koko on 300-1000 oppilasta. Koulukoon suuretessa yli tuhannen oppilaskohtainen kustannus näyttää hiukan kasvavan.

Tuoreemmassa selvityksessä optimaalinen koulukoko oli vielä noita vuosien 1998-2004 kokoja pienempi. Koulun saavutettua noin 100 oppilaan koon oppilaskohtainen kustannus ei enää laske, vaikka koulun oppilasmäärä kasvaakin.

Kirjoitan tätä muistutuksena tulevia keskusteluja varten. Vaikka kunnanvaltuutetut ovat sopineet, että tällä kaudella ei lähikouluja lakkauteta, kuulemani mukaan kunnantalolla on laitettu taas vanha levy soimaan: lakkautetaan kyläkouluja, säästetään seinistä eikä opetuksesta jne.

1 kommentti . Avainsanat: palveluverkko, kustannustehokkuus, tutkimustieto