Tuusulan kylät keskiajalla

Hämeeseen vuosina 1249-1250 suuntautuneen ns. toisen ristiretken aikoihin Tuusulan alueella lienee ollut parisenkymmentä taloa. Ristiretken jälkeen alkoi ruotsalaisinvaasio alueelle, joka jo tässä vaiheessa sai nimekseen Uusimaa. Maahanmuutto oli aluksi miesvaltaista, mikä saattoi johtua siitä, että alueen asuttivat ristiretkeä johtaneen Birger-jaarlin miehet, niin kuin 1320-1340 -luvuilla Eerikinkronikassa väitetään. Yksi asutussuunta on ollut Vantaanjoki, jonka varrelle kerrotaan tulleen asukkaita Helsinglandista.

Ensimmäiset kirkot

Sitä mukaa, kun asutus kasvoi, perustettiin Suomenlahden rannikolle myös seurakuntia, aluksi kirkkojen väli oli tietysti huomattava: Porvoon seurakunta perustettiin jo 1200-luvun jälkipuoliskolla ja Karjaakin 1200-luvulla. Näiden välille perustettiin Lohjan seurakunta viimeistään 1320-luvulla ja Kirkkonummi 1330-luvulla.

Espoo perustettiin 1300-luvulla Kirkkonummen kappeliksi ja mainitaan pitäjänä jo vuonna 1413. Vihti perustettiin puolestaan Lohjan kappeliksi viimeistään 1433 ja erotettiin omaksi seurakunnaksi viimeistään vuonna 1507. Sipoo puolestaan perustettiin Porvoon kappeliksi vuoden 1340 tienoilla ja erotettiin omaksi seurakunnakseen vuonna 1425; Sipoon vanha harmaakivikirkko on rakennettu vuosina 1450-1454. Helsingin pitäjä perustettiin puolestaan aluksi Sipoon kappeliksi 1300-luvulla ja erotettiin omaksi seurakunnakseen 1400-luvun lopulla, ehkäpä jo aikaisemmin, sillä kivinen Pyhän Laurin kirkko on ajoitettu kuitenkin 1450-luvulle ja sitä ennen paikalla oli ollut jo puinen kirkko.

Paadisten patronaattikausi 1351-1428

Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika antoi Porvoon kirkon Virossa vajaan 50 kilometrin päässä sijainneen Paadisten sistersläisluostarin suojeluun ja samalla munkit saivat lohenpyyntioikeuden Helsinginjoelle eli nykyiselle Vantaanjoelle. Munkkien omavaltainen kalastaminen johti käräjöintiin heitä vastaan ja lopulta heille tuli lähtö. Vuonna 1428 Turun piispa Maunu Tavast osti munkeilta Porvoon kirkon, kappelit ja kalastusoikeudet 100 Englannin kultarahalla.

Uudenmaan kartta elää

Seurakuntien väliset rajat ovat ”eläneet” vuosisatojen kuluessa niin, että on vaikea hahmottaa, minne Tuusulan kylät ovat milloinkin kuuluneet. Esimerkiksi koko nykyinen Tuusula laskettiin ns. Paadisten luostarin patronaattikauden (1351-1428) jälkeen kuuluvaksi Vihdin pitäjän Kaukjärven neljännekseen. Koska Vihti mainitaan jo 1433 Lohjan kappelina, Tuusulan kylät olisivat kuuluneet sitä ennen Lohjan seurakuntaan, joka  puolestaan on perustettu viimeistään 1320-luvulla, luultavasti kuitenkin jo aikaisemmin. Toisaalta, koska Nurmijärvi perustettiin Helsingin pitäjän kappeliksi vasta vuonna 1558, vaikka Nurmijärven ensimmäinen kirkko onkin 1400-luvun lopulta. Koska Helsingin pitäjä puolestaan erotettiin Sipoosta, koko Tuusulan alue olisi tällä perusteella joskus kuulunut Sipooseen. Näyttää siltä, että keskiajalla seurakuntia perustettiin seurakuntien väliin, jolloin seurakuntaan kuuluvaan alueeseen otettiin osia kahdesta tai useammasta jo olemassaolevasta seurakunnasta. Myöhemmin seurakuntia jaettiin sitten pienemmiksi mikä ei tietenkään sekään poissulje sitä, että seurakuntien rajoja olisi samalla tarkistettu.

Tilanne 1600-luvun alussa

Kun Sipoosta tuli seurakunta vuonna 1425, siitä erotettiin Helsingin pitäjä omaksi seurakunnakseen 1400-luvun lopulla ja siitä erotettu Nurmijärven kappeli erotettiin omaksi seurakunnakseen vuoden 1605 tienoilla, on Tuusulan syntyyn liittyvä alkuasetelma muodostettu: tulevan Tuusulan seurakunnan olivat nimittäin jakaantuneet noihin kolmeen seurakuntaan.

Lähteet: Suomen Sukututkimusseuran seurakuntia koskevat sivut, artikkeli ”800 vuotta kirkollista elämää Vantaalla” (Vanha Lauri 8.5.2001), Wikipedia. Viitattu 11.7.2012.

Lue Tuusulan kappelin synnystä...