Vaara hyvää tarkoittaen

Tiistai 11.10.2016 - Reino Myllymäki

Prince of Persia -tietokonepelissä on semmoinen giljotiiniportti, jossa sahalaitaiset terät ylhäältä ja alhaalta lyövät tasaiseen tahtiin yhteen. Pelaajan on osattava mennä portista läpi sellaisessa rytmissä, että pelihahmo ei jää terien väliin, sillä silloin se kuolee.

Tietokonepelissä pelihahmolla on kuitenkin monta elämää. Oikeassa elämässä ihmisellä on vain tämä yksi. Esimerkiksi eilen Vihdissä erään koululaisen koulumatkasta tuli viimeinen, kun kuorma-auto töytäisi hänet kuoliaaksi.

Itselle eräs tapahtuma palautui tänään mieleen. Tuo tapahtuma tapahtui vuosia sitten, ennenkuin ELY-keskus rakensi yllättäen liikennevalot Klemetskogin koulun eteen. Silloin paikalla oli vain suojatie, jonka Kleivintien puoleisessa päässä odotti kaksi lasta tien ylitystä.

Pysähdyin suojatien eteen. Valitettavasti vain tutkimusaseman suunnasta tullut auto ei pysähtynyt. Painoin tyytyn pohjaan. Lapset säikähtivät mutta henki säilyi.

Asia palasi tänään mieleen, kun edessä oleva auto pysähtyi Bergan kaarteessa Tapionpöydänkujan kohdalla antamaan tietä koululaiselle. Toisesta suunnasta tuli rekka. Onneksi koululaisen seurassa oleva aikuinen viittilöi pysähtyneen auton jatkamaan matkaa, minkä tämä tekikin.

Samasta ilmiöstä on raportoitu Facebookin Lahela-ryhmässä. Varsinkin koulujen alkamisen tienoilla ihmiset huomaavasti pysähtyivät suojateiden eteen päästämään koululaiset yli. Mutta heitä pysähtyi muuallekin, kuten Ali-Seppäläntien kohdalle, jolloin syntyi tämä vaarallinen giljotiini. Kun paikalla ei ole suojatietä, toisesta suunnasta tuleva ei tajua syytä, miksi toinen on pysähtynyt eikä ymmärrä, että hänen itsensäkin pitäisi pysähtyä.

Pysähdytään siis vain suojateiden eteen, sillä kaikki muu on vaarallista. Sekä pienille koululaisille että myös meille isoille kuskeille. Takaa tulija kun ei välttämättä huomaa pysähtynytt autoa ja syntyy peräänajo.

Mutta pysähdytään siis suojatien eteen, jos joku on aikeissa mennä yli. Ja niille, jotka odottavat suojatien päässä: näyttäkää aikeenne mennä yli! Poispäin tai maahan katselu ei ole merkki ylitysaikeista.

Suojateitä tarvitaan lisää. Ali-Seppäläntien kohdalle on luvassa suojatie Lahelanpelto II -asemakaavan toteutuksen yhteydessä. Maaniityntien kohdalle on suojatiesuunnitelma jo Ely-keskuksen toteutuslupaprosessissa. Daalintien suojatiestä en ole kuullut mitään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikenne, tieliikenne, kevytliikenne, suojatie, koululainen

Voimaannuttava liikennetapahtuma tulossa!

Torstai 6.8.2015 - Reino Myllymäki

Olen viitenä vuotena osallistunut Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Ruotsinkylän Koti ja Koulu ry:n järjestämään suojatiepäivystykseen kahtena tai kolmena elokuisena aamuna. Nyt en pääse, joten vakiopaikkani "vanhan kaupan kulmalla" eli Lahelantien ylityspaikalla Alikyläntien kohdalla on vapaa muille innokkaille.

Suojatiepäivystäjällä ei ole mitään oikeuksia mutta valtaa on yllättävän paljon. Aikuinen ihminen huomioliivi päällä tien varressa on - paitsi hyvä muistutus koulujen alkamisen vaikutuksista tieliikenteeseen - myös kaasujalan keventämiseen johtava signaali useimmille autoilijoille.

Viiden vuoden mittaan olen huomannut liikenteessä monenlaista kehitystä. Monella tuntuu olevan kiire töihin ja aikaa säästetään paitsi lujaa ajamalla myös kännykkään ajon aikana puhumalla. Alikyläntien STOP-merkki näyttää olevan osalle autoilijoista pikemminkin vaarallisesta risteyksestä varoittava merkki kuin liikennemerkki, jonka kohdalle on pakko pysähtyä. Viisi vuotta sitten yksikään kuorma-auto tai rekka ei pysähtynyt suojatien eteen, viime vuosina ovat alkaneet pysähtyä. Poikkeuksen tekee täydessä kuormassa olevat betoniautot. Ne eivät pysähdy.

Suojatiepäivystys on pieni investointi hyötyyn nähden. Ei päivystäjänä tarvitse olla tuntikausia. Jos koulut alkavat klo 9, Alikyläntiellä on riittävää olla päivystämässä klo 8.20-8.50. Puoli tuntia! Kun sen merkkaa ajoissa kalenteriin, ei suojatiepäivystyksen kohdalle tule muuta menoa. Useimmat työnantajat suhtautuvat suopeasti myöhempää töihintuloa, kun syy on näin hyvä.

Suojatiepäivystyksestä hyötyy sekä pienet tielläliikkujat, koko kyläyhteisö että suojatiepäivystäjä itse. On voimaannuttavaa tehdä jotain konkreettista liikenneturvallisuuden eteen ja vielä voimaannuttavampaa on ottaa vastaan peukunnostoja, iloisia kädenheilautuksia ja pienten tielläliikkujien kiitoksia.

1 kommentti . Avainsanat: liikenne, tieliikenne, jalankulkija, pyöräilijä, ekaluokkalainen, koulutie

Joukkoliikenne Jyväskylän eteläpuolella kunnossa?

Keskiviikko 4.2.2015 - Reino Myllymäki

Joukkoliikenne Jyväskylän eteläpuolella kunnossa?

Ylen uutisten mukaan liikenneministeri Merja Kyllönen ehdotti tammikuussa 2012, että kilometrikorvaus voisi olla alempi alueilla, joilla joukkoliikenne toimii hyvin. Alue voisi ministerin mukaan ulottua Jyväskylästä etelään.

Olin yhtenä aamuna pojan kanssa uimassa Tuusulan uimahallissa. Poikani kysyi saunassa, millainen päiväni tulee olemaan. Kerroin, että vietyäni hänet hammashoitolaan ajaisin työpaikan postiin Vantaan Tammistoon ja hakisin sieltä pari pakettia. Sitten ajaisin Jumbon SmartPostiin ja hakisin sieltäkin yhden paketin. Sitten ajaisin töihin Perintötielle paperitöitä tekemään ja sielä Otaniemeen iltapäiväksi pitämään IT Forumin työryhmäkokousta. Ja sieltä kotiin.

Saunassa oli muitakin, joten jatkoin sanomalla, että "mitenkähän tämäkin joukkoliikenteellä hoidettaisiin, se kun on kuulemma Jyväskylän eteläpuolella kunnossa". Joku siihen totesi, että "onnistuisi se, mutta siihen saattaisi mennä monta päivää."

Kun kuulin ministerin lausunnon, tuli mieleen, että hän sekoitti päivittäisen työmatkaliikenteen ja työnantajan määräämät kulkemiset. Kulkeminen työpaikalle kun sentään jotenkin voi kuvitella onnistuvan joukkoliikenteellä, työnantajan määräämät työmatkat vain jos asiakkaat ja työpaikka sattuvat olemaan sopivasti joukkoliikenteen reittien varrella.

Jos tekisin kaikki työni CxO:n konttorilla vaikkapa klo 8-16, voisin hypätä kyläni kautta kulkevaan linja-autoon (menee klo 6, 7, 8 ja kouluaikoina jopa klo 9) ja jäädä pois työpaikkaani lähellä olevalla pysäkillä, josta on 1,1 kilometrin kävelymatka töihin. Lähtisin varmaan aamulla klo 7:n bussilla ja iltapäivllä hyppäisin vähän aamun kävelymatkaa pidemmän kävelyn jälkeen Helsingistä 16.15 lähteneeseen bussiin, jolla olisin kotona noin klo 17.

Tämä siis onnistuisi, jos kävisin joka päivä samaan aikaan töissä työnantajani toimistolla, eikä olisi muita kulkemista rajoittavia tekijöitä. Esimerkiksi siihen aikaan, kun jälkikasvu oli lastentarhaiässä, meille kävi onni, sillä perhepäivähoitajalle saattoi lapsen viedä jo klo 7 ja noutaa vasta klo 17. Kaikilla ei ole näin väljät ajat.

Omien kokemuksieni perustella ei kannattaisi väittää joukkoliikenteen olevan kunnossa Jyväskylän eteläpuolella, kun se ei ole kunnossa edes koko pääkaupunkiseudulla kehyskunnista puhumattakaan.

Missä joukkoliikenne on kunnossa?

Käytän mielelläni joukkoliikennettä. YIT:llä ollessani lähes aina, kun kulkuni suuntautui Helsingin keskustaan, hyppäsin Käpylästä lähiliikenteen junaan. Vain pari kertaa jouduin turvautumaan taksiin, kun olin varannut liian vähän aikaa tai lähiliikenne oli jumissa. Helsingin keskustassa, erityisesti metron ja lähijunien vaikutusalueella joukkoliikenne on semmoisessa kunnossa, että auton sijasta voi valita joukkoliikenteen. Muutoin ei.

Kun CxO:n tarjooma perustuu asiakkaan täsmäauttamiseen eikä päiväkausien konsultointeihin, tilanne on vääjäämättä johtanut siihen, että käyn 2-3 paikassa joka päivä. Sitä ei tällä hetkellä mitenkään voi hoitaa julkisella liikenteellä sortumatta tolkuttomiin taksikustannuksiin. Ja kun työssään tarvitsee autoa, ei työmatkaakaan voi hoitaa joukkoliikenteellä.

Onneksi näyttää siltä, että verotuksen kiristämiseksi kaavailtu 15 000 kilometrin katto ei koske minua. Olen vain kahtena kuukautena ajanut yli 1 000 kilometriä työajoja kuukaudessa. 

Kehäradan valmistumisen jälkeen Aviapoliksen joukkoliikenne paranee ja uskon tämän vaikuttavan monien työmatkaliikenteeseen.

Tämä blogikirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran CxO Mentor Oy:n blogissa 1.4.2012.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikenne, tieliikenne, joukkoliikenne, kehärata, Etelä-Tuusula, Lahela, Ruotsinkylä

Joukkoliikenne, tuleeko sitä?

Sunnuntai 1.2.2015 - Reino Myllymäki

Viikko sitten sain julkaistua Liikennekysely 2014:n tulokset, mutta puhtia ja aikaa ei sitten riittänytkään tulosten ruotimiseen. Nyt ajattelin kirjoittaa muutaman rivin.

huttusen_aikataulu_2_1970_pieni.jpgOlin yllättäynyt siitä, että joukkoliikenteellä ei tunnu olevan mitään asemaa Etelä-Tuusulan sisäisessä liikenteessä. Joukkoliikennettä käyttävät ilmeisesti vain koululaiset, joilla on yli kolme tai viisi kilometriä kotoa kouluun eikä heistäkään kaikki; osaa kuljetetaan taksilla ja osa kulkee kilometrirajoista huolimatta jalan, polkupyörällä tai vanhempiensa kyydissä.

Toinen yllätyksen kohde oli, että itäsuuntaan - siis Keravalle - ei kulje kukaan! Sinnehän tiet ovat kunnossa. Mielenkiintoinen tieto Etelä-Tuusulan ja Keravan yhdistämispuuhastelujen näkökulmasta. Myös länsisuunta oli vailla kulkijoitaan mutta sinnehän ei tietkään ole yhtä hyviä.

Sen sijaan Helsingin niemelle kulkijoita löytyi. Heidän lisäkseen etelätuusulalaisia kulkee Itä- ja Pohjois-Helsinkiin, Keski- ja Länsi-Vantaalle, Espooseen ja vielä siitäkin lännemmäksi. Helsingin niemelle arkistin klo 7-17 kulkijoista 45 % käyttää joukkoliikennettä mutta muihin suuntiin kulkijoista ei juuri kukaan. Ja jos kulkeminen sattuu muuhun aikaan kuin arkisin 7-17, oma auto on ainoa vaihtoehto, sillä joukkoliikennettä ei käytännössä ole.

Yritin jälkeenpäin löytää edes yhden ryhmän, jossa joukkoliikenteen käyttäjät muodostaisivat valtaosan. Sellainen löytyi: Helsingin ydinkeskustaan (00100-postinumeroalueelle) arkisin 7-17 kulkevista käyttää 75 % linja-autoa eli siis linjaa 635.

Etelä-Tuusulan joukkoliikenne on suunniteltu arkisin 7-17 joka päivä samaan aikaan samaan paikkaan kulkevia varten, joita se palvelee hädintuskin. Tällaisia ovat ne, joilla on syystä tai toisesta tarkat työ- tai kouluajat. Heitä on kyllä yhä vähemmän ja vähemmän. Heti kun kulkuajat tai kulkukohteet alkavat vaihdella, joukkoliikenteen saa unohtaa. Sama koskee vapaa-aikaan liittyvää kulkemista iltaisin ja viikonloppuisin. Mitään ei ole tarjolla.

Yhteys Kehäradalle esimerkiksi Aviapoliksen asemalle parantaisi toki joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia mutta todellinen parannus tulisi vasta, kun tämä syöttöliikenne toimisi yhtä peittävästi myös iltaisin ja viikonloppuisin kuin Kehäradan raideliikenne. Yhteys, joka sisältää kaksi kulkuvälineen vaihtoa, ei kiinnosta, koska aikaa kulkemiseen menee omaan autoon verrattuna liian kauan. Yhteyksien pitää olla suoria tai korkeintaan yhden vaihdon sisältäviä.

Sanallisista kommenteista voi tuntea etelätuusulalaisten tuskan. Jotkut tuntevat itsensä petetyiksi, kun Tuusula ei tarjonnutkaan Helsingin kaltaisia joukkoliikennemahdollisuuksia. Joka perhe tarvitsee auton ja mitä todennäköisemmin yhden jokaista yli 18-vuotiasta kohden.

Lahelan kasvu 1950-1970-luvuilla perustui kolmeen asiaan: kunta suhtautui myötämielisesti omakotirakentamiseen, tarjolla oli kohtuuhintaisia tontteja ja V.J. Huttusen linja-auto vei jopa 24 kertaa päivässä Helsinkiin! Hyrylään Lahelasta ja Ruotsinkylästä ei joukkoliikenteellä oikein päässyt, Helsinkiin kylläkin.

Uskon vakaasti siihen, että myöhemminkin Lahelaan muuttaneet ovat ajatelleet yhtäaikaa hyvää asuinympäristöä ja järkeviä liikenneyhteyksiää hankkiessaan alueelta tontin tai omakotitalon. Kun ostimme itse tontin vuonna 1997 Lahelasta, kellotimme, että Helsingin Käpylästä ajaa 9 minuutissa Maantiekylään. Samassa ajassa ei ehtinyt pitkällekään Espoon suuntaan ruuhkaista Kehä I:stä pitkin.

Jos syntyisi tilanne, jossa yhteyden saamiseksi Kehäradalle linja 635 pitäisi lopettaa, muistutan, että kyselyn mukaan vain 37 % linjan 635 käyttäjistä voisi saada Kehäradasta korvaavan vaihtoehdon. Linja 635 siis tarvitaan.

Linja 635:n jotkut vuorot ovat nykyään niin täynnä, että ihmisiä seisoo käytävillä. Lisäksi lehdistä saa lukea, että lisävuoroja ei ole tulossa, koska linja ei kannata. Tuntuu ihmeelliseltä, että joukkoliikenne ei kannata edes täysin bussein! En yhtään ihmettele, jos jotkut kaipaavat V.J. Huttusen aikoja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikenne, tieliikenne, joukkoliikenne, kehärata, Etelä-Tuusula, Lahela, Ruotsinkylä

Peuroja liikkeellä Lahelassa

Keskiviikko 26.11.2014 - Reino Myllymäki

Tänään keskiviikkona klo 11:n aikaan neljän peuran ryhmä ylitti Lahelantien Ruutintien-Stenbackan tienoilla. Eivät käyttäneet suojatietä eivätkä katsoneet vasemmalle eivätkä oikealle. Ja kovasti olivat maaston värisiä. Kolarikaan ei ollut kovin kaukana. Katso video.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: peura, hirvieläin, tieliikenne, Lahelantie

Liikennehankkeiden varrelta

Maanantai 24.11.2014 - Reino Myllymäki

Kuluva vuosi on ollut Lahelan ja Ruotsinkylänkin kannalta vilkkain tieliikenneyhteyksien parantamisvuosi pitkiin aikoihin. Saatiin uutta kevytväylää Lahelankankaalle, Ristikiventien risteykseen kiertoliittymä, Tuusulanjoentien risteykseen uudet järjestelyt, Jokitien päähän uutta tietä ja kiertoliittymä ja Ruotsinkyläntien päähän keskikoroke ja kevytväylää.

Lisää näyttää olevan tulossa. Lahelantien alkupäähän on tulossa kiertoliittymä, Nahkelantien suuntainen alikulku kevytliikenteelle, ilmeisesti myös Lahelantien alkuun länsipuolelle puuttuva kevytväylän pätkä, Koskenmäen kiertoliittymä, kyläkaupan kohdalle kevyen liikenteen ylityskohta ja Tuusulanjoentielle silta Tuusulanjoen yli ja loput puuttuvasta tiestä. Kaikki tuskin tulee vuonna 2015.

Koskenmäen kiertoliittymän suunnittelun pitäisi valmistua helmikuussa 2015. Mistä rahat liittymän rakentamiseen löytyy ja milloin rakentaminen tapahtuu, on vielä epävarmaa. Varmaa kuitenkin on, että Koskenmäen kiertoliittymän rakentaminen aiheuttaa Hämeentielle ruuhkia, jotka ainakin osittain purkautuvat Lahelaan ja Ruotsinkylään. Vaikkei Hämeentien pohjoisesta suunnasta liikennettä ohjautuisikaan Lahelantielle, Nahkelantietä lännestä tulevat todennäköisesti suuntaavat Lahelantien kautta kohteisiinsa. Vastaavasti lahelalaiset tuskin lähestyvät Hyrylää, Keravaa tai Järvenpäätä tämän jälkeen Koskenmäen kiertoliittymän kautta, vaan etsivät reittiään esimerkiksi Jokitien kautta - ellei Tuusulanjoentie ole silloin valmis. Samaan tilanteeseen ajaa Vaunukankaan kiertoliittymän rakentaminen.

Tuusulanjoentien siltoineen toivoisi siis olevan valmis, kun Koskenmäen ja Vaunukankaan kiertoliittymien rakentamiseen ryhdytään. Joen ylittävien siltojen rakentaminen ei onnistu milloin tahansa, vaan ne tehdään kesällä matalan veden aikana. Kun viime kesä missattiin, siltaa tullaan rakentamaan ensi kesänä, siis kesällä 2015. Jos kaikki menee nappiin, Tuusulanjoentie on liikennöitävässä kunnossa vuoden 2016 alkaessa.

Jos Koskenmäen tai Vaunukankaan kiertoliittymän rakentaminen alkaa vuoden 2015 puolella, edessä on liikennettä Lahelantielle ja erityisesti hengenvaarallisen kapealle Jokitielle. 

Keski-Uusimaa-lehden mukaan (14.11.2014) Lahelanorsi on (taas) haudattu. Tieyhteyden ongelma on koko ajan ollut se, että se ei ratkaise lahelalaisten liikkumisongelmia muualle kuin Hyrylään. Lisäksi tienoo, josta tie pitäisi viedä sekä joen että Hämeentien ali tai yli, on "lilliä". Tien kustannusarvio on 12-15 miljoonaa euroa. Minusta se on paljon ja niinpä mielestäni kannattaakin ensin katsoa, miten Koskenmäen ja Vaunukankaan kiertoliittymien rakentaminen ja Tuusulanjoentien valmistuminen vaikuttavat liikennetilanteeseen ja päättää vasta sitten, mikä on seuraava hanke. Hankkeet ovat nimittäin kaikkea muuta kuin ilmaisia ja joka euro maksetaan kukkarostamme joko kunnan tai valtion kukkaron kautta.

Tuusulanjoentien valmistumisen jälkeen kunnan kannattaa tarkkaan tutkia mahdollisuus jatkaa tie Tuusulanväylän suuntaan Riihikallion eteläpuolitse. Tiedän, että jotkin Stenbackasta tonttinsa ostaneet eivät ole ottaneet huomioon tätä mahdollisuutta - kunta tuskin on sitä aktiivisesti informoinut - mutta Tuusulanjoentie siltoineen on niin kallis investointi, että sitä kannattaa hyödyntää. Tuusulanjoen ylittäminen on kallista!

Tuo hanke ei kuitenkaan voi olla yksittäinen hanke, vaan se liittyy Riihikallion eteläpuolen liikennejärjestelyihin. Miten Tuusulantie väännetään kääntymään itään kohti Keravaa, miten siitä tieyhteys Hyrylään hoidetaan, miten Vanha Tuusulantie ja Tuusulanjoentie liitetään kokonaisuuteen, on auki. Toivoisinkin kunnan järjestävän ideakilpailun tai jotain yhteistä suunnittelua kuntalaisten kanssa sen sijaan, että kehittävät itsekseen ratkaisun, jossa mitään ei voi muuttaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tieliikenne, Lahela, Ruotsinkylä, Etelä-Tuusula, liikennehankkeet, rakentaminen

Ylinopeus on vaarallista

Perjantai 3.10.2014 - Reino Myllymäki

Auton pysäytysmatka riippuu kahdesta komponentista, nimittäin reaktiomatkasta ja jarrutusmatkasta. Niistä edellinen on suoraan verrannollinen nopeuteen ja jälkimmäinen nopeuden neliöön.

Korkein ylinopeus, josta selviää rikesakolla, on 20 km/h. Vastaavasti korkein ylinopeus, josta selviää ilman kirjallista huomautusta, on 5 km/h.

Viiden kympin nopeudesta auto pysähtyy kuivalla asfaltilla 27,7 metrin matkalla. Jos este on 28 metrin päässä, kun kuljettaja huomaa esteen, auto ei osu esteeseen. Jos este on ihminen, hän selviää säikähdyksellä.

55 km/h nopeudesta pysäyttämään lähtevä kuljettaja menettää ensin 15,3 metriä reaktiomatkaan, jonka jälkeen hänellä on 28 metrin päässä olevaan esteeseen matkaa 12,7 metriä. Hän törmää esteeseen 28 km/h nopeudella. Jos este on ihminen, hänen kuolemanriskinsä on 1 % luokkaa.

70 km/h nopeudesta pysäyttämään lähtevä menettää 19,4 metriä reaktiomatkaan ja 8,3 metrin jarruttamisen jälkeen nopeutta on jäljellä huimat 58 km/h. Jalankulkijan kuolemanriski on 7 % eli 7-kertainen 55 km/h nopeuteen ja äärettömän monta -kertainen 50 km/h nopeuteen verrattuna.

Panee miettimään. Nopeusrajoituksen ylityksillä on merkitystä, varsinkin suurilla ylityksillä ja varsinkin silloin, kun nopeusrajoitus on alhainen.

Jarrutusmatkoja voipi käydä testailemassa vaikkapa Avainkouluttajaverkoston jarrutusmatkalaskurilla. Ja jalankulkijoiden kuolemanriskiä voi tiirailla oheisesta kuvaajasta (Rosen & Sander 2009). Sekin löytyy verkosta.

rosen__sander_kuolemanriski.png

Tämä blogikirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran www.reinomyllymaki.fi -sivustolla 3.10.2014.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tieliikenne, liikennesäännöt, liikennekäyttäytyminen

Kevytperäkärryssä hiekkakuorma - varo!

Lauantai 2.8.2014 - Reino Myllymäki

Kävin tässä joku päivä hakemassa mursketta. Edelläni jonossa oli volvomies kevytperäkärryn kanssa. Kevytperäkärryn suurin massahan saa olla 750 kg (+75 kg koukkupainoa, jos auto sallii) ja kun kuomuton yksiakselinen kärry painaa jotain 150 kg, suurin sallittu kuorma olisi siis luokkaa 600 kg. Minusta mies otti paljonlaisesti.

Maksaessani omaa ostostani mainitsin asiasta. Kauhakuormaajan kuljettaja totesi, että "ei ihmisille tahdo kelvata se määrä, jonka laillisesti saisi kuljetettua". Totesin, että edellisen asiakkaan kuorma näytti minun silmissäni 800 kilolta ja kuormaajan kuljettaja totesi arvioni oikeaksi. Volvomies lähti liikenteeseen perässään tonni jarrutonta kuormaa.

Varoittavia tarinoita on monia. Kerran eräs ukko meni betoniasemalle ja tilasi peräkärryn täyteen betonia. Betonimestari kysyi, että oletko tosissani. "Kyllä se kestää", ukko tuumasi. Ei kestänyt. Peräkärry hajosi niin, että renkaat lähtivät vanteilta. Kyydissä oli kai jotain 1,6 tonnia betonia, josta tonni ylikuormaa.

Mainitussa soraliikkeessäkin on tapahtunut vastaavia. Eräälle toiselle ukolle kuormaajan kuljettaja laittoi asiakkaan pyynnöstä niin paljon kuin uskalsi. Sitten ukko kysyi, että saako hän lapioida lisää... no saihan hän, omalla vastuulla. Pääsi juuri ja juuri sora-asemalta ulos, kun kärry hajosi.

Kolmas tarina kertoo kolmannesta ukosta, joka kävi myllykyläläisessä puutarhaliikkeessä, joka hinnoitteli ostokset kuormittain. Oli laittanut lisälaidat peräkärryynsä. Kun puutarhaliikkeen kaveri nosti kuormaajalla sen verran kuin uskalsi ukon kärryn kyytiin, asiakas oli tyytymätön ja valitti asiasta esimiehelle. Halusi, että kärry laitetaan täyteen. No, sai tahtonsa läpi. Ja lapioi sitten puolet pois, jotta sai edes kuorman liikkeelle...

Monilla kevytperäkärryillä ajetaan rankassa ylilastissa. Arvioikaa itse: jos kevytperäkärryn pohjamitat ovat 1,25 m x 2,75 m ja laidan korkeus on 200 mm ja kärry on täpötäynnä leikkihiekkaa, jonka tiheys on 1,4 tonnia/kuutio, kyydissä on kuormaa 960 kg, eli 60 % yli sallitun. Kiviainesten (tiheys 1,3-1,7 tn/kuutio ja betonin (2,4 tonnia/kuutio kuivana, märkänä enemmän) lisäksi painekyllästetty puutavara (tiheys helposti >1 tonni/kuutiometri) saattaa aiheuttaa yllätyksiä.

Toinen kysymys on sitten auton vetokyky. Helposti oletetaan, että autolla kuin autolla saa vetää 750 kg:n kevytperäkärryä mutta näin ei ole. Pienillä autoilla vetokyky saattaa olla hyvinkin pieni, esimerkiksi uusilla Fiestoilla jarruton vetokyky on 525-550 kg ja 1,6-litraisen turbottoman Ford Mondeonkin alle 700 kg. Niinpä poliisin sattuessa kohdalle voi ylikuorma osoittautua vieläkin suuremmaksi...

Jos kevytperäkärry on kaksiakselinen ja varustetaan vielä kuomulla, omapaino kasvaa. Esimerkiksi Muuli 900 T painaa jo yksistään 270 kg ja kuomu 73 kg päälle. Kuormaa saa ottaa vain noin 400 kg! No, kuomukärryillä harvemmin kuljetaan hiekkaa tai soraa.

Ylikuormalla on helppo rikkoa kärry tai auto tai molemmat. Eniten askarruttaa kuitenkin tuo liikenneturvallisuus. Jos tonni jarrutonta massaa alkaa haluta toiseen suuntaan kuin kuljettaja, siinä on leikki kaukana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tieliikenne, liikennesäännöt, liikennekäyttäytyminen

Hyrylän hävittäjät vuonna 1966

Perjantai 30.8.2013 - Reino Myllymäki

Hyrylän hävittäjiksi kutsuttiin kuorma-autoja, joilla kuljetettiin soraa ja hiekkaa Hyrylän suunnasta Helsingin lukuisille rakennustyömaille. Yleisradion Elävästä arkistosta löytyy vajaan tunnin mittainen dokumentti elokuulta 1966, josta saa hyvän kuvan tieliikenteen tiheydestä, ajotavoista ja silloin käytössä olleesta kalustosta Tuusulantiellä.

30-46 minuutin kohdalla useaan otteeseen näkyvä tienpätkä näytti omissa silmissäni Mätäkivenmäen tienoolta Firan eteläpuolelta mutta voin olla väärässäkin.

Dokumentin toinen toimittaja on - kukapas muu ja äänestähän sen tuntee - nuori Hannu Karpo.

Lahelantietäkin hävittäjät kuulemma tuohon aikaan käyttivät. Mutta Tuusulantie oli päällystetty, Lahelantie ei; se sai päällysteensä vasta 1976.

Reino Myllymäki

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hyrylä, sora, kuorma-auto, tieliikenne, turvallisuus