Asuntomessut Tuusulaan 2020

Keskiviikko 16.3.2016 - Reino Myllymäki

Tuusula sai sitten kolmannet asuntomessunsa. Ne pidetään Rykmentinpuistossa vuonna 2020.

Ensimmäiset asuntomessut pidettiin Lahelassa vuonna 1970, toiset Nummenharjulla 2000 ja kolmannet Rykmentinpuistossa 2020. Tuusula tuntuu tykkäävän pyöreistä vuosista, eikös vain?

Toinen silmiinpistävä piirre on asuntomessujen väli. Kahden ensimmäisen väli oli 30 vuotta, toisen ja kolmannen vain 20 vuotta. Asuntomessujen järjestämisen välinen aika on lyhenemässä. Nyt sitten pitää vain arvioida, miten tuo lyheneminen tapahtuu. Lyheneekö se väli aina kymmenellä vuodella, jolloin neljännet messut olisivat vuonna 2030 vai lyheneekö väli aina kolmanneksella, jolloin neljännet olisivat vasta 2036 tai 2037 ja viidennet 2047 tai 2048? Ken elää, se näkee.

Tuusulan vuoden 1970 asuntomessut olivat kautta aikain ensimmäiset ja siten löivät pohjalukemat 85 000 vierasta, mikä yllätti järjestäjät ja voidaan tämänkin päivän perspektiivistä katsottuna pitää erinomaisena saavutuksena.

Vuoden 2000 asuntomessuilla Paijalan Nummenharjussa kävi 271 000 messuvierasta. Se on edelleen lyömätön ennätys, kakkosena taitaa olla vielä vanhemmat messut vuonna 1996 Ylöjärvellä, jossa kävi 262 000 messuvierasta. Tuusulan jälkimmäisten asuntomessujen jälkeen 200 000 messuvieraan raja on rikottu vain kerran, vuonna 2002 Kotkassa.

Mikä siivitti Tuusulan vuoden 2000 asuntomessut ylittämättömään ennätykseen? Sanoisin, että pääkaupunkiseudun läheisyys ja omakotivaltaisuus. Esimerkiksi viime vuoden asuntomessut Vantaan Kivistössä jäivät vaatimattomaan 138 756 kävijään, vaikka Kehärata aikataulutettiin valmistumaan parahiksi asuntomessuille ja messujen vetonaulaksi raahattiin 70-vuotias Douglas DC-3 -kone.

Kävijämääriin vaikuttaa siis sijainti ja sisältö mutta varmasti myös säät ja liikenneyhteydet. Messuilla käyminen voidaan tehdä helpoksi tai vaikeaksi yksityisautoilijoille mutta vain, jos tuleminen omalla autolla koetaan vaivattomaksi, yleisö vaivautuu paikalle. Säille emme voi myöskään mitään mutta erilaisiin säihin varautumiselle voimme.

Viime vuosina on jäänyt parit asuntomessut väliin mutta sitä ennen taisin itse käydä Tornion vuoden 1987 asuntomessuista lähtien yhtä poikkeusta lukuunottamatta kaikki. Tosin koin sen jo osittain ammattivelvollisuudeksi, olinhan asuntorakentajalla töissä 1988-2009.

1 kommentti . Avainsanat: asuntomessut, Tuusula, rakentaminen, pientalo

Rykmentinpuisto vai Ristikytö?

Perjantai 12.12.2014 - Reino Myllymäki

Muistan kun takavuosina vitsailtiin eräästä entisen työnantajani kiinteistöstä, joka sijaitsi Turunväylän eteläpuolella Pohjois-Mankkaalla. Kohde oli nimittäin "hyvien liikenneyhteyksien äärellä" tai "varrella". Termi loi mielikuvan, että kohde olisi hyvin saavutettavissa mutta eihän se sitä tarkoittanut.

Samaan mielikuvaongelmaan on kompastunut nyt myös Uudenmaan liitto priorisoidessaan Ristikydön rakentamisessa ennen Rykmentinpuistoa.

Ristikytöä halkoo kaksi rautatietä (päärata ja oikorata) sekä kaksi merkittävää tietä (Lahden moottoritie ja Lahdentie). Alue on todellakin hyvien tieyhteyksien äärellä. Käytännössä nuo tieyhteydet pilkkovat alueen ainakin neljään erilliseen alueeseen, joiden yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi vaatii monia rautatiet ja autotiet ylittäviä tai alittavia kalliita rakenteita.

Alueen saavutettavuus vaatii rautatieasemaa tai -asemia sekä moottoritiehen liittymää.

Toisaalta rautatiet ja moottoritie vaativat niin rankkoja melusuojauksia, että taloudelliset lainalaisuudet pakottavat kaavoittamaan teiden varret käytännössä teollisuus- ja logistiikka- taikka liikerakentamisen alueiksi. Asuntorakentamistakin alueelle sopii mutta ei ollenkaan niin paljon, kuin äkkiseltään tulee mieleen. Jos alueelle halutaan paljon asuntoja, syntyykö uusi versio 1970-luvun ankeasta kerrostalolähiöstä?

Rykmentinpuistosta on ostettu maata ja tehty suunnittelua miljoonilla euroilla, Ristikydön pellot ovat yksityistä omaisuutta. Niinpä Tuusulan tulisikin ajaa Rykmentinpuistoa eteenpäin, rakentaa sinne uusi lukio, yläkoulu ja alakoulu terveyskeskusta unohtamatta sekä sulkea ja "laittaa lihoiksi" palveluverkon kannalta liian tiheässä olevat Hyrylän koulut. Jos nimittäin halutaan ylläpitää palveluja ja saada aikaan rakenteellisia säästöjä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maankäyttö, kaavoitus, rakentaminen, taajama

Liikennehankkeiden varrelta

Maanantai 24.11.2014 - Reino Myllymäki

Kuluva vuosi on ollut Lahelan ja Ruotsinkylänkin kannalta vilkkain tieliikenneyhteyksien parantamisvuosi pitkiin aikoihin. Saatiin uutta kevytväylää Lahelankankaalle, Ristikiventien risteykseen kiertoliittymä, Tuusulanjoentien risteykseen uudet järjestelyt, Jokitien päähän uutta tietä ja kiertoliittymä ja Ruotsinkyläntien päähän keskikoroke ja kevytväylää.

Lisää näyttää olevan tulossa. Lahelantien alkupäähän on tulossa kiertoliittymä, Nahkelantien suuntainen alikulku kevytliikenteelle, ilmeisesti myös Lahelantien alkuun länsipuolelle puuttuva kevytväylän pätkä, Koskenmäen kiertoliittymä, kyläkaupan kohdalle kevyen liikenteen ylityskohta ja Tuusulanjoentielle silta Tuusulanjoen yli ja loput puuttuvasta tiestä. Kaikki tuskin tulee vuonna 2015.

Koskenmäen kiertoliittymän suunnittelun pitäisi valmistua helmikuussa 2015. Mistä rahat liittymän rakentamiseen löytyy ja milloin rakentaminen tapahtuu, on vielä epävarmaa. Varmaa kuitenkin on, että Koskenmäen kiertoliittymän rakentaminen aiheuttaa Hämeentielle ruuhkia, jotka ainakin osittain purkautuvat Lahelaan ja Ruotsinkylään. Vaikkei Hämeentien pohjoisesta suunnasta liikennettä ohjautuisikaan Lahelantielle, Nahkelantietä lännestä tulevat todennäköisesti suuntaavat Lahelantien kautta kohteisiinsa. Vastaavasti lahelalaiset tuskin lähestyvät Hyrylää, Keravaa tai Järvenpäätä tämän jälkeen Koskenmäen kiertoliittymän kautta, vaan etsivät reittiään esimerkiksi Jokitien kautta - ellei Tuusulanjoentie ole silloin valmis. Samaan tilanteeseen ajaa Vaunukankaan kiertoliittymän rakentaminen.

Tuusulanjoentien siltoineen toivoisi siis olevan valmis, kun Koskenmäen ja Vaunukankaan kiertoliittymien rakentamiseen ryhdytään. Joen ylittävien siltojen rakentaminen ei onnistu milloin tahansa, vaan ne tehdään kesällä matalan veden aikana. Kun viime kesä missattiin, siltaa tullaan rakentamaan ensi kesänä, siis kesällä 2015. Jos kaikki menee nappiin, Tuusulanjoentie on liikennöitävässä kunnossa vuoden 2016 alkaessa.

Jos Koskenmäen tai Vaunukankaan kiertoliittymän rakentaminen alkaa vuoden 2015 puolella, edessä on liikennettä Lahelantielle ja erityisesti hengenvaarallisen kapealle Jokitielle. 

Keski-Uusimaa-lehden mukaan (14.11.2014) Lahelanorsi on (taas) haudattu. Tieyhteyden ongelma on koko ajan ollut se, että se ei ratkaise lahelalaisten liikkumisongelmia muualle kuin Hyrylään. Lisäksi tienoo, josta tie pitäisi viedä sekä joen että Hämeentien ali tai yli, on "lilliä". Tien kustannusarvio on 12-15 miljoonaa euroa. Minusta se on paljon ja niinpä mielestäni kannattaakin ensin katsoa, miten Koskenmäen ja Vaunukankaan kiertoliittymien rakentaminen ja Tuusulanjoentien valmistuminen vaikuttavat liikennetilanteeseen ja päättää vasta sitten, mikä on seuraava hanke. Hankkeet ovat nimittäin kaikkea muuta kuin ilmaisia ja joka euro maksetaan kukkarostamme joko kunnan tai valtion kukkaron kautta.

Tuusulanjoentien valmistumisen jälkeen kunnan kannattaa tarkkaan tutkia mahdollisuus jatkaa tie Tuusulanväylän suuntaan Riihikallion eteläpuolitse. Tiedän, että jotkin Stenbackasta tonttinsa ostaneet eivät ole ottaneet huomioon tätä mahdollisuutta - kunta tuskin on sitä aktiivisesti informoinut - mutta Tuusulanjoentie siltoineen on niin kallis investointi, että sitä kannattaa hyödyntää. Tuusulanjoen ylittäminen on kallista!

Tuo hanke ei kuitenkaan voi olla yksittäinen hanke, vaan se liittyy Riihikallion eteläpuolen liikennejärjestelyihin. Miten Tuusulantie väännetään kääntymään itään kohti Keravaa, miten siitä tieyhteys Hyrylään hoidetaan, miten Vanha Tuusulantie ja Tuusulanjoentie liitetään kokonaisuuteen, on auki. Toivoisinkin kunnan järjestävän ideakilpailun tai jotain yhteistä suunnittelua kuntalaisten kanssa sen sijaan, että kehittävät itsekseen ratkaisun, jossa mitään ei voi muuttaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tieliikenne, Lahela, Ruotsinkylä, Etelä-Tuusula, liikennehankkeet, rakentaminen