Lentoparkki Ruotsinkylään?

Tiistai 24.5.2016 - Reino Myllymäki

Moni on huomannut kai Maisalantietä ajaessaan, että Bergan kaarteesta on kadonnut kellertävä talo. Sen tilalle on tullut tiehen uusi liittymä.

bergan_kaarre_2010_pieni.jpg

Itselleni ei ollut yllätys, että talo katosi. Se oli jo aika huonokuntoinen. Etelästäpäin tultaessa talon jälkeen oli ja on tieliittymä. Minulle ei avautunut, miksi puretun talonkin kohdalle on rakennettu tieliittymä.

Nyt näin suunnitelmia, joiden mukaan alueelle aiotaan rakentaa lentoparkki. Siihen on tarkoitus käyttää kaksi tilaa yhteispinta-alaltaan 2,789 hehtaaria eli 27 890 neliömetriä. Kauhean suuresta lentoparkista ei siis ole kyse, varsinkin kun moottoritien reunaan on suunnitelmissa jätetty 25 metrin säilytettävä metsäkaista.

Jäin pohtimaan sitä, että kuka tätä lentoparkkia tarvitsee? Riihikallioon Kodin-Terran luo on noussut lentoparkki, joten jonkinlaista kysyntää näköjään on. Useimmat lentoparkithan ovat lentokentän luoteis- ja länsipuolella; kai niitä muuallakin tarvitaan.

Sitten jäin pohtimaan, että kuinka kiinnostava tuo lentoparkki toteutuessaan olisi lentomatkustajan näkökulmasta. Potentiaaliset asiakkaathan tulisivat Hyrylän, Järvenpään ja Keravan suunnasta Tuusulanväylää pitkin. Ensin ajo ohi Kulomäentien risteykseen, kiepautus 270 astetta Kulomäentielle nokka kohti Korsoa, sitten 90 asteen käännös Vanhalle Tuusulantielle nokka kohti pohjoista ja vielä kiepautus 90 astetta Tuusulanväylän ali Maisalantietä pitkin Bergan kaarteeseen. Olisiko jotain 4,5 kilometriä siitä kohdasta, kun ohitin lentoparkiksi suunnitellun alueen Tuusulanväylällä? Ajaisinko saman tien lentokentälle, jos olisin sinne menossa? Ei tunnu kovin otolliselta paikalta lentoparkille.

Myöskään Etelä-Tuusulan asukkaat eivät riittäne lentoparkin asiakkaiksi.

Mikä siis on maanomistajan motivaatio? Totta kai sitä periaatteessa omalla maallaan saa tehdä mitä tahansa, kunhan se on kaavan ja lakien mukaista toimintaa.

Lentoparkki on suunniteltu kumpuilevalle alueelle. Tietenkin alue pitää raivata, kuoria pintamaat pois ja louhia alue suoraksi. Suunnitelmien mukaan lentoparkin rakentamisen myötä alueelta poiskuljetettaisiin maata 27 900 kuutiometriä. Siis keskimäärin metrin verran joka kohdasta. Suunnitelmat ovat vielä karkeat, toteutuvat louhintatasot saattavat poiketa +/- 0,5 metriä suunnitelluista.

27 900 kuutiometriä on paljon. Jotain 2 000 rekkakuormaa. Hakija on maanrakennusliike.

1 kommentti . Avainsanat: Ruotsinkylä, Berga, lentoparkki, maankäyttö, osayleiskaava

Kunnanvaltuutettujen äänestyskäyttäytyminen Ruotsinkylän-Myllykylän II osayleiskaava -asiassa

Tiistai 1.4.2014 - Reino Myllymäki

Ruotsinkylän kyläyhdistys piti pitkään valmistellun Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavan hyväksymistä pitkälti arvovalintana. Kyläyhdistyksen ja monien Etelä-Tuusulan asukkaiden mielestä ei ole oikein, että kaava mahdollistaa Gunkkärrin ja Vähäsuonkallion yhtenäisen arvokkaan alueen pilkkomisen, Gungkärrin luonnonsuojelulailla suojellun pähkinäpensaslehdon ympärisön poislouhimisen niin, että luonnosuojelualue jää saarekkeeksi louhoksen keskelle, mahdollisten hiidenkirnujen tuhoamisen ja muodostaa suoja-alueet louhijan naapureiden puolelle.

Pääosa kunnanvaltuutetuista päätti, että tällainen toiminta on heidän arvojensa mukaista. Tai heille oli se ja sama, kunhan kaava vahvistuu. Tai he eivät itse päättäneet äänestämisestään, vaan seurasivat ryhmäpäätöstä. Se ja sama. Lopputulos on se, että 33 ei kokenut kallioalueen osoittamista maa-ainesten ottoalueeksi ongelmaksi ja 18 koki. Tässä ne 18, joiden mielestä kaava olisi pitänyt palauttaa valmisteluun:

  • Alanko Matti
  • Friman Kari
  • Heiskanen Sari
  • Helasvuo Hannu (varavaltuutettu Liisa Sorrin tilalla)
  • Kaikkonen Antti
  • Mattila Pentti (varavaltuutettu Monica Avellanin tilalla)
  • Meckelborg, Markus
  • Nyman Ari
  • Reinikainen Tuija
  • Rämö Risto
  • Salonen Jussi
  • Sarenius-Salmenkivi Erja
  • Seppälä Antti
  • Seuna Veikko
  • Stenvall Raimo
  • Toivanen Ilona
  • Visuri Päivi
  • Winqvist Margita

Seuraavat 33 kannattivat kaavan hyväksymistä:

  • Ahlgren Jukka
  • Ahonen Petri
  • Airikka Jerry
  • Heinänen Salla
  • Huhtaluoma Timo
  • Huuhtanen Pasi
  • Hyypijev Ritva
  • Irva, Paula (varavaltuutettu Ruut Sjöblomin tilalla)
  • Juntunen Paavo
  • Järvinen Aarno
  • Kervinen Sanna
  • Kinnunen Kari
  • Kiuru Kim
  • Koivunen Aila
  • Kumpulainen Tuula
  • Kuusisto Merja
  • Kuusisto Päivö
  • Laitinen Sarianna
  • Leppiaho Kari (varavaltuutettu Ilmari Sjöblomin tilalla)
  • Lindberg Arto
  • Malmlund Hans
  • Manninen Laura
  • Mäensivu Karita
  • Mäki-Kuhna Mika
  • Niemelä Eetu (varavaltuutettu Heta Lähteenaron tilalla)
  • Palomäki Ulla
  • Peltonen Jani
  • Rosenqvist Ulla
  • Ruusala Jarno (varavaltuutettu Alla Berghin tilalla)
  • Seppälä Ilkka
  • Tamminen Sami
  • Untamo Lauri
  • Viitanen Kirsi

Äänestikö kunnanvaltuutettusi arvojesi mukaisesti? Olipa vastauksesi kyllä tai ei, on hyvä pitää yhteyttä kunnanvaltuutettuunsa myös vaalien välillä ja lähettää terveisiä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuusula, Ruotsinkylä, Myllykylä, Senkkeri, Gungkärr, luonnonsuojelualue, louhinta, osayleiskaava

Kaavallisen meluntorjunnan paradoksi

Perjantai 28.3.2014 - Reino Myllymäki

Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavatyön yhteydessä Tuusulassa vastaani on tullut monta epäkohtaa. Kirjoitan tällä kertaa kahdesta samantyyppisestä. Asioista, joilla tarkoitetaan hyvää mutta joilla tehdään ikäviä asioita.

Lentomelu

Ruotsinkylä ja Myllykylä sijaitsevat Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolella. Suurinosa laskeutumisista - noin 40 % - tapahtuu kiitotielle 2 luoteesta eli Myllykylän yli. Tämä merkitsee keskimäärin 100 laskeutumista vuorokaudessa.

Vaikka lentokoneiden melu - samoinkuin polttoaineen kulutus - on vähentynyt dramaattisesti 30 vuoden kuluessa ja sen seurauksena lentokentän melualue on kokonaisuudessaan pienentynyt, juuri kiitotien lounaissuunnassa melualue ulottuu nykyään aikaisempaa kauemmas, Finavian aihetta käsittelevän videon mukaan ajoittain Palojoelle saakka. Niinpä kiitotie 2:n lounaissuunnalla on varsin kauas ulottuvat lentomelun verhokäyrät.

Tuusulan kunta on osayleiskaavatyössään lähtenyt liikkeelle siitä, että yli 60 desibelin lentomelualueella asuntorakentaminen ei ole sallittua, vain olemassaolevien korjaaminen on. Vastaavasti 55-60 desibelin alueella ei myöskään saa rakentaa uutta mutta pienimuotoinen täydennysrakentaminen on sallittua. 50-55 desibelin alueella asuntorakentaminen saattaa olla mahdollista mutta lentomeluennusteet ja ääneneristysvaatimukset saattavat rajoittaa sitä. Tällä tavoin kaavoittaja ajattelee suojelevansa ihmisiä lentomelulta, kun ne eivät saa rakentaa lentomelualueille kotejaan.

Jos taas asiaa katsotaan kiinteistön omistajan kannalta, saattaa olla, että asia kääntyy päälaelleen. Rakentamisen rajoitukset pudottavat kiinteistöjen arvoa ja kaikki tämä sen takia, että 100 konetta päivässä kukin keskimäärin 40 sekunnin ajan häiritsee jossain määrin tavallista elämää. Se muuten tekee yhteensä 66,7 minuuttia vuorokaudesta eli 4,6 % koko vuorokauden pituudesta. Alle 5 %! Junaradan tai vilkasliikenteisen tien varressa voi melu olla hyvinkin sekä voimakkaampaa että pitkäkestoisempaa!

Sen sijaan, että kaavoittaja kieltää uusien asuntojen rakentamisen ja vanhojen laajentamisen, sen pitäisi asettaa vaatimuksia rakennuksen vaipan ääneneristykselle. Ääneneristyksen heikoin lenkki on usein ikkuna. Tekemällä ikkunasta reiätön lämmön talteenoton sisältämällä ilmanvaihtojärjestelmällä ja käyttämällä nykyaikaisia ikkunoita, joissa uloimpana lasina on normaalia paksumpi konelasi, saavutetaan olennaisesti parempia ääneneristyksiä. Myös muun vaipan ääneneristystä voi parantaa käyttämällä raskaita rakennusosia eli rakentamalla kivitalon.

Louhintamelu

Maa-ainesten ja varsinkin kallioaineksen otto aiheuttaa melu-, pöly- ja tärinähaittoja. Näitä haittoja louhinnan naapureille pyritään lieventämään 400 metriä leveän suojavyöhykkeen avulla. Jotta tämä vyöhyke toimisi oikeasti suojavyöhykkeenä, alueelle ei voi rakentaa asuntoja eikä alueella luonnollisestikaan voi suorittaa louhimista. Suojavyöhykkeeksi joutuminen alentaa siis kiinteistön arvoa, koska alueelle ei voi rakentaa asuntoja eikä aluetta voi käyttää edes kallioaineksen ottoon.

Ruotsinkylä-Myllykylä II osakaavan valmistelutyössä kaavoittaja on pyrkinyt kaavoittamaan maakuntakaavassa osoitetut kiviainesvarat jokseenkin täysimääräisesti maa-ainesten ottoon käytettäviksi oleviksi. Niinpä maa-ainesten oton suojavyöhykkeet ulottuvatkin kauas louhintaa harjoittavan omistamien kiinteistöjen ulkopuolelle. Louhinnasta aiheutuvia haittoja ollaan siis siirtämässä naapureiden kärsittäviksi - paitsi henkisesti myös taloudellisesti.

Tilannetta lievittää toki se, että osa edellä mainitusta suojavyöhykkeestä on yli 60 desibelin ja 55-60 desibelin alueella, joissa asuntorakentaminen on muutenkin kielletty niinkuin aiempana kirjoitin. Mutta suojavyöhyke koukkaa kyllä rankasti 50-55 desibelin aluellekin ja siellä asuntorakentaminen on mahdollista.

Tuntuisi luonnolliselta, että suojavyöhykkeen rasitukset osoitettaisiin sille taholle, jonka toiminnasta johtuu se, että suojavyöhykettä ylipäätänsä tarvitaan. Suomalaisen oikeuskäsityksen näkökulmasta on varmasti ongelmallista, että louhinnasta saadut voitot käärii eri taho kuin se, joka saa kärsittäväkseen louhinnan haittavaikutukset.

Ratkaisuna tilanteeseen olisi, että kaavoitus pohjautuisi vahvemmin maanomistustilanteeseen ja suojavyöhykkeet kaavoitettaisiin pääosin louhijan omistamille maille. Ruotsinkylän tapauksessa suurelta osin samaan lopputulokseen päästäisiin kyllä silläkin konstilla, että luonnonsuojelulailla suojellun Gungkärrin pähkinäpensaslehdon ja maisemallisesti arvokkaaksi luokitellun Vähäsuonkallion välinen kallioalue jätettäisiin louhimatta, mikä vastaisi Ely-keskuksen jo vuonna 2010 lausumaa mielipidettä.

Lentomelu ja louhintamelu - kaksi hyvin erilaisen kohtelun saavaa melua

Olen vuosien saatossa sekaantunut jo neljä kertaa louhintaprojektin ympäristövaikutusten arviointiin (YVA). Merkille pantavaa YVA:ssa on se, että melun arviointi perustuu tietokoneella tehtyihin malleihin. Louhinnan osalta mallit eivät huomioi mitenkään melupiikkejä, joita syntyy louhinnassa erityisesti räjäytysten ja ns. rikotuksen yhteydessä. Ihmiset kokevat juuri melupiikit kaikkein häiritsevimmiksi - ja niitä ei siis huomioida mitenkään!

Jos samalla tavalla käsiteltäisiin lentomelua, ei lentokoneen ylilennosta johtuvaa melua, joka siis käsittää 4,6 % vuorokaudessa, otettaisi ollenkaan huomioon. Ei olisi lentomelun verhokäyriä eikä niistä aiheutuvia rakentamisen rajoituksia ollenkaan.

Minusta melujen mittaamisen ja melulta suojelemisen käytäntöjä pitää yhtenäistää. Monessa suhteessa edistyksellisen Tuusulan kunnan fiksut virkamiehet voisivat tässä näyttää mallia maailmalle.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäistä kertaa Reino Myllymäen henkilöbrändisivustolla www.reinomyllymaki.fi torstaina 27.3.2014.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaavoitus, Ruotsinkylä, Myllykylä, osayleiskaava, lentomelu, louhintamelu, suojavyöhyke

Gungkärr - vielä ainakin kerran

Lauantai 22.3.2014 - Reino Myllymäki

oyk_gungkarr.pngRuotsinkylän Myllykylässä ns. Senkkerin alueella sijaitsee pähkinäpensaslehto, joka on suojeltu luonnonsuojelulailla. Ruotsinkylän-Myllykylän II osayleiskaavassa pähkinäpensaslehto pienine suoja-alueineen on esitetty suojeltavaksi mutta ympäristö louhittavaksi.

Kaavamerkinnät ovat:

  • SL = Luonnonsuojelualue
  • EV = Suojaviheralue
  • EO = Maa-ainesten ottoalue
  • M11 = Maa- ja metsätalousvaltainen alue (pilkistää oikeassa alakulmassa)

Osayleiskaava nykymuodossaan mahdollistaa siis Gungkärrin SL- ja EV-alueiden ympäristön louhinnan niin, että mitään ekologista käytävää alueen kaakkoispuolella olevaan maa-ja metsätalousvaltaiseen alueeseen taikka itäpuolella olevaan MY-2 -alueeseen (maisemallisesti arvokas Vähäsuonkallion alue) ei jää jäljelle.

Konkretisoidakseen lopputulosta Ruotsinkylän kyläyhdistys hankki Vastavalo Oy:ltä käyttöoikeuden valokuvaan, joka on otettu Paraisten kalkkilouhoksella vuonna 2011 (c) Anne Saarinen.

gungkarrin_tulevaisuuskuva_pieni.jpg

En tiedä teistä, mutta tämänkaltainen "luonnonsuojelu" ei ole ainakaan minun arvojeni mukaista. On toki totta, että kaavamerkintä ei ole suoraan lupa maa-ainesten ottoon. Mutta jos tarkoitus ei ole koskaan antaa maanomistajlle lupaa maa-ainesten ottoon niin, että kuvan mukainen tilanne mahdollistuu, miksi mahdollistaa se edes kaavassa?

Tuusulan kunnanhallitus esittää Tuusulan kunnanvaltuustolle Ruotsinkylän-Myllykylän II osayleiskaavan hyväksymistä. Asia tulee esille 31.3.2014. Voit vaikuttaa asioiden kulkuun sitä ennen monella tapaa: voit osallistua osayleiskaavan toteutumisen vaikutuksia puntaroivaan mielipidekyselyyn, voit keskustella asiasta kunnanvaltuutettusi kanssa, voit kirjoittaa asiasta lehtien yleisönosastolle jne.

Sillä Dante Aligherin (1265-1321) sanomaksi on laitettu (ainakin Dan Brownin kirjassa Inferno) seuraava lausahdus:

Helvetin pimeimmät paikat on varattu niille,
jotka säilyttävät puolueettomuutensa
moraalisten kriisien aikoina.

 

1 kommentti . Avainsanat: gungkärr, luonnonsuojelu, osayleiskaava, louhinta, Ruotsinkylä, Myllykylä

Teollisuusalue - portti Ruotsinkylään?

Sunnuntai 5.5.2013 - Reino Myllymäki

Kirjoitin 22.4.2013 tässä blogissa epäilyksistäni siitä, toteutuuko Tuusulanjokilaakson suojelu Uudenmaan maakuntakaavassa. Sovittelin maakuntakaavan päälle sekä Focus-alueen että Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavaa sekä Västerskogin hanketta - ja huolestuin.

maakuntakaava_vs_oyk.png

Maakuntakaavaan on leveällä tussilla piirretty työpaikkatoimintojen alue, joka kapeana nauhana ulottuu Vantaalta Tuusulaan, jossa se levenee. Se levenee niin paljon, että paljon jää Focus-alueen pohjoispuolellekin seuraavaa alueen osayleiskaavaa varten.

Mutta teollisuusaluetta riittää Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavaankin. Jostain syystä on pitänyt pienehkö Tuusulanjoen ja Myllykyläntien välinen alue kaavoittaa teollisuusalueeksi. Edelleen kaavoittaja on halunnut varmistaa, että Västerskogiin voidaan sijoittaa raskasta teollisuutta. Luulin, että Västerskogiin laaditaan YVAa ensisijaisesti siksi, että kunta tarvitsee pikapuoliin maankaatopaikan puhtaille jätemaille. Nyt ne dumpataan Puolmatkaan.

Myös Focus-alueen osayleiskaavassa on Annebergin peltoaukealle pitänyt jostain syystä kaavoittaa teollisuutta. Siitä aukeaa palanen Etelä-Tuusulan kauneinta maalaismaisemaa, joka on olennainen osa Tuusulanjokilaaksoa.

kilasta_myllykylaan_pain_2013-05-03.jpg

Jos Ruotsinkylä-Myllykylä II ja Focus-alueen osayleiskaavat toteutuvat nykymuodossaan, tässä avautuu teollisuusaluenäkymä Myllykyläntien molemmin puolin.

siltaniityntielta_myllypadontielle_pain_2013-05-03.jpg

Tuolle pellolle ja tuohon metsään on tulossa teollisuusalue - tiesitkö?

myllypadontielta_annebergiin_pain_2013-05-03.jpg

Jos Focus-alueen osayleiskaava toteutuu nykymuodossaan, tämän näkymän peittävät teollisuushallit.

Tämä kaikki, josta siis olen huolestunut, voi olla joidenkin mielestä ihan OK. En tiedä. Mutta jos asia huolestuttaa sinuakin, käänny kunnanvaltuutettusi puoleen tai lausu mielipiteesi - Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavaehdotus on nähtävillä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruotsinkylä, Myllykylä, maakuntakaava, osayleiskaava, Tuusulanjokilaakso, kulttuuriympäristön helmi

Toteutuuko Tuusulanjokilaakson suojelu Uudenmaan maakuntakaavassa?

Maanantai 22.4.2013 - Reino Myllymäki

Uudenmaan liitto sisällytti 31.10.2012 julkaistuihin Uudenmaan kulttuuriympäristöjen helmiin Tuusulanjokilaakson. Tuusulanjokilaakso on siis kulttuuriympäristönä hieno ja säilyttämisen arvoinen.

Kuitenkin katsoessa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa, ei tunnu ollenkaan siltä, että asia olisi otettu tosissaan huomioon.

maakuntakaava_2.png

Ruotsinkylän eteläosaan piirretty teollisuusalue, jossa uusi asuinrakentaminen ei tule olemaan mahdollista, näyttää ainakin minun silmissäni pelottavan suurelta.

Tein pienen karttaharjoituksen. Siirsin Ruotsinkylän-Myllykylän II osayleiskaavan luonnoksesta lähimpänä Tuusulanjokea olevat merkinnät 2. vaihemaakuntakaavan päälle. Saman tein Focus-alueen osayleiskaavaehdotukselle. Siirsin vielä Västerskogin alueen samalle kartalle. Miltä näyttää?

maakuntakaava_vs_oyk.png

Ruotsinkylään suunniteltu teollisuusalue on paljon suurempi kuin Focus-alue. Teollisuusalue ulottuu niin laajalle, että kulttuuriympäristö ainakin Annebergin nurkilla tuhoutuu.

Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavaluonnoksessa Tuusulanjokilaakso on suojeltu mutta viereen on suunniteltu Västerskogin maa- ja kallioainesten ottopaikkaa, maaläjityspaikkaa ja jopa teollisuusaluetta. Västerskog ei edes osu kokonaisuudessaan maa-ainesten ottoon ja läjitykseen kaavoitetulle alueelle. Teollisuusalue on luonnoksessa Tuusulanjoen toisella puolella, ei Västerskogissa.

Osataanko Tuusulanjokilaakso suojella tulevissa osayleiskaavoissa, jos maakuntakaava ohjaa alueen ottamiseen teollisuuskäyttöön? Kannattaisiko merkintä ohentaa maakuntakaavassa niin, että ei kävisi vahinkoa?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maakuntakaava, osayleiskaava, kaavoitus, Västerskog