Lentoparkki Ruotsinkylään?

Tiistai 24.5.2016 - Reino Myllymäki

Moni on huomannut kai Maisalantietä ajaessaan, että Bergan kaarteesta on kadonnut kellertävä talo. Sen tilalle on tullut tiehen uusi liittymä.

bergan_kaarre_2010_pieni.jpg

Itselleni ei ollut yllätys, että talo katosi. Se oli jo aika huonokuntoinen. Etelästäpäin tultaessa talon jälkeen oli ja on tieliittymä. Minulle ei avautunut, miksi puretun talonkin kohdalle on rakennettu tieliittymä.

Nyt näin suunnitelmia, joiden mukaan alueelle aiotaan rakentaa lentoparkki. Siihen on tarkoitus käyttää kaksi tilaa yhteispinta-alaltaan 2,789 hehtaaria eli 27 890 neliömetriä. Kauhean suuresta lentoparkista ei siis ole kyse, varsinkin kun moottoritien reunaan on suunnitelmissa jätetty 25 metrin säilytettävä metsäkaista.

Jäin pohtimaan sitä, että kuka tätä lentoparkkia tarvitsee? Riihikallioon Kodin-Terran luo on noussut lentoparkki, joten jonkinlaista kysyntää näköjään on. Useimmat lentoparkithan ovat lentokentän luoteis- ja länsipuolella; kai niitä muuallakin tarvitaan.

Sitten jäin pohtimaan, että kuinka kiinnostava tuo lentoparkki toteutuessaan olisi lentomatkustajan näkökulmasta. Potentiaaliset asiakkaathan tulisivat Hyrylän, Järvenpään ja Keravan suunnasta Tuusulanväylää pitkin. Ensin ajo ohi Kulomäentien risteykseen, kiepautus 270 astetta Kulomäentielle nokka kohti Korsoa, sitten 90 asteen käännös Vanhalle Tuusulantielle nokka kohti pohjoista ja vielä kiepautus 90 astetta Tuusulanväylän ali Maisalantietä pitkin Bergan kaarteeseen. Olisiko jotain 4,5 kilometriä siitä kohdasta, kun ohitin lentoparkiksi suunnitellun alueen Tuusulanväylällä? Ajaisinko saman tien lentokentälle, jos olisin sinne menossa? Ei tunnu kovin otolliselta paikalta lentoparkille.

Myöskään Etelä-Tuusulan asukkaat eivät riittäne lentoparkin asiakkaiksi.

Mikä siis on maanomistajan motivaatio? Totta kai sitä periaatteessa omalla maallaan saa tehdä mitä tahansa, kunhan se on kaavan ja lakien mukaista toimintaa.

Lentoparkki on suunniteltu kumpuilevalle alueelle. Tietenkin alue pitää raivata, kuoria pintamaat pois ja louhia alue suoraksi. Suunnitelmien mukaan lentoparkin rakentamisen myötä alueelta poiskuljetettaisiin maata 27 900 kuutiometriä. Siis keskimäärin metrin verran joka kohdasta. Suunnitelmat ovat vielä karkeat, toteutuvat louhintatasot saattavat poiketa +/- 0,5 metriä suunnitelluista.

27 900 kuutiometriä on paljon. Jotain 2 000 rekkakuormaa. Hakija on maanrakennusliike.

1 kommentti . Avainsanat: Ruotsinkylä, Berga, lentoparkki, maankäyttö, osayleiskaava

Rykmentinpuisto vai Ristikytö?

Perjantai 12.12.2014 - Reino Myllymäki

Muistan kun takavuosina vitsailtiin eräästä entisen työnantajani kiinteistöstä, joka sijaitsi Turunväylän eteläpuolella Pohjois-Mankkaalla. Kohde oli nimittäin "hyvien liikenneyhteyksien äärellä" tai "varrella". Termi loi mielikuvan, että kohde olisi hyvin saavutettavissa mutta eihän se sitä tarkoittanut.

Samaan mielikuvaongelmaan on kompastunut nyt myös Uudenmaan liitto priorisoidessaan Ristikydön rakentamisessa ennen Rykmentinpuistoa.

Ristikytöä halkoo kaksi rautatietä (päärata ja oikorata) sekä kaksi merkittävää tietä (Lahden moottoritie ja Lahdentie). Alue on todellakin hyvien tieyhteyksien äärellä. Käytännössä nuo tieyhteydet pilkkovat alueen ainakin neljään erilliseen alueeseen, joiden yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi vaatii monia rautatiet ja autotiet ylittäviä tai alittavia kalliita rakenteita.

Alueen saavutettavuus vaatii rautatieasemaa tai -asemia sekä moottoritiehen liittymää.

Toisaalta rautatiet ja moottoritie vaativat niin rankkoja melusuojauksia, että taloudelliset lainalaisuudet pakottavat kaavoittamaan teiden varret käytännössä teollisuus- ja logistiikka- taikka liikerakentamisen alueiksi. Asuntorakentamistakin alueelle sopii mutta ei ollenkaan niin paljon, kuin äkkiseltään tulee mieleen. Jos alueelle halutaan paljon asuntoja, syntyykö uusi versio 1970-luvun ankeasta kerrostalolähiöstä?

Rykmentinpuistosta on ostettu maata ja tehty suunnittelua miljoonilla euroilla, Ristikydön pellot ovat yksityistä omaisuutta. Niinpä Tuusulan tulisikin ajaa Rykmentinpuistoa eteenpäin, rakentaa sinne uusi lukio, yläkoulu ja alakoulu terveyskeskusta unohtamatta sekä sulkea ja "laittaa lihoiksi" palveluverkon kannalta liian tiheässä olevat Hyrylän koulut. Jos nimittäin halutaan ylläpitää palveluja ja saada aikaan rakenteellisia säästöjä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maankäyttö, kaavoitus, rakentaminen, taajama