Teidät on laskettu!

Maanantai 14.8.2017 - Reino Myllymäki

Lähes jokavuotinen kesälomien lopetusrituaaleihini kuuluu Ruotsinkylän Koti ja Koulu ry:n järjestämään suojatiepäivystykseen osallistuminen. Koska koulut alkoivat tänä vuonna torstaina, päivystys järjestettiin perjantaina 11.8. ja maanantaina 14.8. klo 7.30-9.

Itse päivystin Lahelantien Alikyläntien risteyksessä sijaitsevan suojatien luona, niinkuin aina. Koska suojatie on hiljainen, viihdytin itseäni taas laskemalla liikennettä. Suojatiepäivystyksen päätehtävä - autoilijoiden muistuttaminen siitä, että liikenteessä on taas uusia pieniä koululaisia - tuli siitä huolimatta tehtyä.

Sekä laskennan että näppituntuman perusteella liikenne on kasvanut. Tänään klo 7:44-7:59 mitatussa aikajaksossa risteyksen läpi ajoi 672 autoa tunnissa. Maanantaina liikenne oli 20 % vilkkaampaa kuin perjantaina. Ja kymmenen vuoden perspektiivillä jäi semmoinen tuntuma, että sellaiset hiljaiset, jolloin yhtään autoa ei ole näkyvissä, ovat sekä harvinaisempia että lyhyempiä.

Vaikka semmoinen tuntuma jäi, että liikennekulttuuri on Lahelantiellä parantunut, poliisilla olisi rutkasti sakotettavaa. Joka kymmenes ajaa kännykkä korvalla ja joka kolmas ajaa Alikyläntieltä stop-merkin takaa pysähtymättä ja lopuistakin osalla hiljentäminen sillä kohtaa jää täyttämättä lain kirjaimen vaikka hengen täyttääkin. Lisäksi Lahelantietä ajavien joukossa on kaahareita, tänäänkin yksi vihreä pakettiauto ajoi yhdeksän maissa kahdeksaakymppiä paikan ohi.

Ehdottomasti positiivisin kokemus liittyy paikallisen betoniaseman autoon. Se pysähtyi perjantaina päästämään nuoren koiranulkoiluttajan suojatietä Lahelantien yli, vaikka autossa oli kuorma päällä ja ylämäki edessä. Auto lähti liikkeelle todella r a s k a a s t i !

Entä kokonaissaldo. Laskin liikenteen tunnin ja vartin ajalta sekä perjantaina että lauantaina. 1 161 henkilöautoa, moottoripyörää ja mopoautoa, 61 raskaaseen liikenteeseen kuuluvaa ja 18 mopoa, yhteensä 1 240. 15 suojatietä käyttävää lasta ja 8 aikuista, yhteensä vain 23.

Teidät on laskettu!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikenne, suojatie, vapaaehtoistyö, koululainen

HSL:ssä siis Tuusulan joukkoliikenteen tulevaisuus

Tiistai 14.2.2017 - Reino Myllymäki

Tuusulan kunnanvaltuusto päätti äänin 31-20 liittää Tuusula Helsingiseudun Liikenteeseen eli HSL:ään.

Päätös oli vaikea, enkä kadehdi kunnanvaltuutettujen osaa. Itse en onnistunut selvää kantaa asian suhteen muodostamaan, sillä asia oli ja on monimutkainen. Kolmella pikakyselyllä pyrin kuitenkin selvittämään asukkaiden kantaa:

  • Niin kauan kun ei puhuta rahasta ja suorien yhteyksien muuttumisesta syöttöliikenteeksi Kehäradalle, HSL-liitos sai vankkaa kannatusta sekä joukkoliikenteen että oman auton käyttäjien joukossa.
  • Kun muistutettiin kustannusten noususta ja suorien yhteyksien menettämisestä, kannatus romahti, etenkin joukkoliikenteen käyttäjien joukossa.
  • Pelkästään Tuusulan vetovoimaa HSL-liitoksen seurauksena tutkittaessa valtaosa oli sitä mieltä, että HSL-liitos parantaa kuntamme vetovoimaa.

Jos ei osaa sanoa mitään järkevää, kannattaa pysyä hiljaa.

Nyt kunnanvaltuusto päätti liittyä 31-20 HSL:ään. Päätös on tehty, aletaan elää sen mukaan. Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joukkoliikenne,

Vaara hyvää tarkoittaen

Tiistai 11.10.2016 - Reino Myllymäki

Prince of Persia -tietokonepelissä on semmoinen giljotiiniportti, jossa sahalaitaiset terät ylhäältä ja alhaalta lyövät tasaiseen tahtiin yhteen. Pelaajan on osattava mennä portista läpi sellaisessa rytmissä, että pelihahmo ei jää terien väliin, sillä silloin se kuolee.

Tietokonepelissä pelihahmolla on kuitenkin monta elämää. Oikeassa elämässä ihmisellä on vain tämä yksi. Esimerkiksi eilen Vihdissä erään koululaisen koulumatkasta tuli viimeinen, kun kuorma-auto töytäisi hänet kuoliaaksi.

Itselle eräs tapahtuma palautui tänään mieleen. Tuo tapahtuma tapahtui vuosia sitten, ennenkuin ELY-keskus rakensi yllättäen liikennevalot Klemetskogin koulun eteen. Silloin paikalla oli vain suojatie, jonka Kleivintien puoleisessa päässä odotti kaksi lasta tien ylitystä.

Pysähdyin suojatien eteen. Valitettavasti vain tutkimusaseman suunnasta tullut auto ei pysähtynyt. Painoin tyytyn pohjaan. Lapset säikähtivät mutta henki säilyi.

Asia palasi tänään mieleen, kun edessä oleva auto pysähtyi Bergan kaarteessa Tapionpöydänkujan kohdalla antamaan tietä koululaiselle. Toisesta suunnasta tuli rekka. Onneksi koululaisen seurassa oleva aikuinen viittilöi pysähtyneen auton jatkamaan matkaa, minkä tämä tekikin.

Samasta ilmiöstä on raportoitu Facebookin Lahela-ryhmässä. Varsinkin koulujen alkamisen tienoilla ihmiset huomaavasti pysähtyivät suojateiden eteen päästämään koululaiset yli. Mutta heitä pysähtyi muuallekin, kuten Ali-Seppäläntien kohdalle, jolloin syntyi tämä vaarallinen giljotiini. Kun paikalla ei ole suojatietä, toisesta suunnasta tuleva ei tajua syytä, miksi toinen on pysähtynyt eikä ymmärrä, että hänen itsensäkin pitäisi pysähtyä.

Pysähdytään siis vain suojateiden eteen, sillä kaikki muu on vaarallista. Sekä pienille koululaisille että myös meille isoille kuskeille. Takaa tulija kun ei välttämättä huomaa pysähtynytt autoa ja syntyy peräänajo.

Mutta pysähdytään siis suojatien eteen, jos joku on aikeissa mennä yli. Ja niille, jotka odottavat suojatien päässä: näyttäkää aikeenne mennä yli! Poispäin tai maahan katselu ei ole merkki ylitysaikeista.

Suojateitä tarvitaan lisää. Ali-Seppäläntien kohdalle on luvassa suojatie Lahelanpelto II -asemakaavan toteutuksen yhteydessä. Maaniityntien kohdalle on suojatiesuunnitelma jo Ely-keskuksen toteutuslupaprosessissa. Daalintien suojatiestä en ole kuullut mitään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikenne, tieliikenne, kevytliikenne, suojatie, koululainen

160-17-1 187

Maanantai 15.8.2016 - Reino Myllymäki

Osallistuin viime viikolla Ruotsinkylän Koti ja Koulu ry:n järjestämään suojatiepäivystykseen perinteisellä paikallani eli Lahelantien ja Alikyläntien risteyksessä eli "vanhan kaupan kulmalla".

Viime vuonna päivystykset jäivät tosin väliin polvileikkauksen takia mutta muuten olen osallistunut tähän syksyiseen rientoon joka vuosi siitä saakka, kun tietoisuuteeni tämä vapaaehtoistyön muoto on tullut. Heti, kun tiedän milloin koulut Tuusulassa alkavat, varaan kalenteristani loppuviikon aamuhetket suojatiepäivystykselle.

Aikaisemmin olen päivystänyt jotain 8.15-8:50, kun olen huomannut, että ennen klo 8.20:tä ei tuolle suojatielle koululaisia tule. Nyt päivystysaikaa oli venytetty klo 7.30-9 ihan perustelluista syistä ja niinpä yritin päästä suojatielle puoli kahdeksaksi, vaan en onnistunut. Kahden aamun yhteistulos oli kuitenkin 160 minuuttia suojatiepäivystystä.

Alikyläntien risteys ei ole kovin suosittu Lahelantien ylityskohta, vaikka suojatie sinänsä on paremmanpuoleinen keskikorokkeineen. Kun Ruotsinkylän koululle mentäessä edessä on heti jyrkkä mäki, alikyläläiset lapset menevät Lahelantien yli Hernemäentien risteyksessä, sillä sitä pidemmälle ei Lahelantietä ylittämättä pääse. Kahden aamun saldo oli 17 kouluikäistä ylittäjää, joista alle puolet lähti kipuamaan kohti Ruotsinkylän koulua ja reilut puolet kohti Mikkolan koulua tai itse asiassa todennäköisemmin kohti Hyrylän koulukeskusta.

Suojatiepäivystäjän oikeuksiin ei paljoa kuulu. Päätehtävä on patsastella huomioliivissä lähellä suojatietä ja olemassaolollaan muistuttaa autoilijoille, että koulut ovat taas alkaneet ja pieniä koululaisia on liikenteessä. No, toki tehtäviin kuuluu myös varoittaa, rohkaista, opastaa ja tarvittaessa saattaa koululaisia yli suojatien - ja lisäksi tervehtiä suojatien eteen pysähtyviä tai ylittäjien takia vauhtiaan hiljentäviä autoilijoita. No, suojatiepäivystäjä sai spontaaneja tervehdyksiä autoilijoilta tänä vuonna aika paljon ja niihinkin tuli vastattua.

Aika kuluu rattoisammin, jos on jotain tekemistä. Minä kulutan aikaani laskemalla autoja ja kaksipyöräisiä Lahelantien käyttäjiä. Jaon jakson max. 15 minuutin jaksoihin ja lähetin tulokset kännykän sähköpostilla itselleni 15 minuutin välein. Tuon 160 minuutin aikana pisteeni ohitse kulki 1 187 moottoriajoneuvoa. 7,4 ajoneuvoa minuutissa.

Ennen kahdeksaa on eniten liikennettä, perjantaina klo 7.35-7.50 pisteeni ohi ajoi 157 ajoneuvoa eli liikennetiheys oli peräti 628 ajoneuvoa tunnissa. Autoja tulee 5-15 auton letkoissa eikä tyhjiä hetkiä juuri ole. Kahdeksan ja erityisesti puoli yhdeksän jälkeen liikenne rauhoittuu. Esimerkiksi torstaina klo 8.30-9.00 autoja tuli 161 eli liikennetiheys oli 322 ajoneuvoa tunnissa. Letkoja tulee edelleen mutta väliin tulee hetkiä, jolloin näköetäisyydellä mihinkään suuntaan ei ollut ainuttakaan ajoneuvoa. Tästä tuli mieleen, että kokemus tien ruuhkaisuudesta näihin aikoihin perustuu suurelta osin sattumaan; jos kohdalle sattuu viiden auton letka, johon menet kuudenneksi, koet tien ruuhkaiseksi ja jos tyhjä tie, koet ei-ruuhkaiseksi.

1 187 ajoneuvosta raskaita ajoneuvoja oli 73 (6 %) sekä mopoja ja mopoautoja 35 (3 %). Raskaista ajoneuvoista osa oli linja-autoja ja osa kuorma-autoista tuli tarkastelujakson aikana tallennettua kahdesti, mennen tullen. Eli kävivät viemässä tai noutamassa jotakin jostakin.

1 187 autosta ainakin 1100 tuntui hiljentävän vauhtia huomioliivini nähtyään. Vaikka siis suojatiepäivystäjällä ei ole mitään erityisoikeuksia, valtaa hänellä näyttää olevan... Kuitenkin on kuljettajia - sekä henkilöautojen että raskaan liikenteen - joiden kaasujalan asentoon ei näytä mikään vaikuttavan. Samoin Alikyläntien STOP-merkin takaa ajetaan pysähtymättä Lahelantielle. Lisäksi erään asfalttifirman lava-auto jätti tylysti pysähtymättä suojatien eteen, vaikka itse olin siirtynyt suojatien kohdalle ja vieressäni oli lapsi valmiina astumaan suojatielle. Hyi!

Urakka on tältä vuodelta ohi. Miellyttävä kuva jäi tällä kertaa päivystyksestä, vaikka aikaa kulutin enemmän kuin tavallisesti. Osasyy on varmaan sää - kumpanakaan päivänä ei satanut ja perjantaina oli jopa aurinkoista - mutta vielä suurempi syy taitaa olla kymmenien ohiajajien tervehdykset ja peukutukset!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikenne, turvallisuus, suojatiepäivystys, koulumatka

Valtiolta rahaa Koskenmäen kiertoliittymän parantamiseen - entä sitten?

Perjantai 17.6.2016 - Reino Myllymäki

Viikko sitten uutisoitiin (Keski-Uusimaa 10.6.2016), että valtio antaa 1,4 miljoonaa euroa Koskenmäen kiertoliittymän parantamiseen. Vaikka summa kattaa vain 16,5 % kaikkiaan 8,5 miljoonan euron projektista, on se toki merkittävä. Aikaisintaan töihin aletaan ensi vuonna.

Koskenmäen kiertoliittymä ei ole pelkkä Koskenmäen kiertoliittymä, vaan projekti kattaa myös kiertoliittymän rakentamisen Vaunukankaalle Lahelantien alkupäähän. Koskenmäen kiertoliittymän hengenahdistuksen poistamisen lisäksi tuokin parannus on tarpeellinen. Joka ei sitä usko, menköön melkein mihin aikaan tahansa kokeilemaan Vaunukankaantieltä Nahkelantielle liittymistä. Ainakin vasemmalle kääntyminen on tuskaa, samoin Lahelantielle pääseminen ja päinvastoin.

Projektit ovat siis tarpeellisia. Tulemme iloitsemaan niistä, kun ne ovat valmiita ja liikenne sujuu.

Mutta siihen asti elämä tulee olemaan yhtä helvettiä. Sekä Vaunukankaan että Koskenmäen kiertoliittymien alue tulee olemaan pitkään yhtä tietyömaata, mikä ohjaa ex-Vesitorninmäen, Vaunukankaan, Häklin alueen, Nahkelan, Ristikiven sekä Lahelanrinteen ja -kankaan liikenteen Lahelantietä etelään.

Kaija Haapamäki muistutti minua Lahela-seuran hallituksen kokouksessa viime tiistaina, että olin Lahelantertussa pidetyn liikenneillan lopuksi todennut, että Tuusulanjoen sillan pitäisi valmistua ennenkuin Vaunukankaan ja Koskenmäen kiertoliittymiä aletaan rakentaa.

Muistan asian vain hämärästi mutta kalenterini muistaa liikenneillan olleen 1.11.2011. Olimme vuotta aikaisemmin laskeneet Jokitien liikenteen. Oli kestämätöntä ajatella Jokitien 2,5 tonnin siltoineen toimivan läpikulkuyhteytenä, kun kiertoliittymiä rakennettaisiin.

Onneksi Stenbackan kaavoitus ja Tuusulanjoentien rakentaminen siltoineen eteni myötätuulessa ja Koskenmäen projekti lievässä vastaisessa, jotta asiat toteutuivat oikeassa järjestyksessä. Kaikki tuskin tapahtui kuitenkaan sattumalta, joten kiitos kunnan virkamiehille ja luottamusmiehille.

Sillä Tuusulanjoentie siltoineen alkaa olla valmis. Juhlistamme sillan avaamista maanantaina 20.6. klo 18-20. Ohjelmaakin on. Tervetuloa, kaikki mukaan!

2 kommenttia . Avainsanat: liikenne, Lahela, kehittäminen

Voimaannuttava liikennetapahtuma tulossa!

Torstai 6.8.2015 - Reino Myllymäki

Olen viitenä vuotena osallistunut Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Ruotsinkylän Koti ja Koulu ry:n järjestämään suojatiepäivystykseen kahtena tai kolmena elokuisena aamuna. Nyt en pääse, joten vakiopaikkani "vanhan kaupan kulmalla" eli Lahelantien ylityspaikalla Alikyläntien kohdalla on vapaa muille innokkaille.

Suojatiepäivystäjällä ei ole mitään oikeuksia mutta valtaa on yllättävän paljon. Aikuinen ihminen huomioliivi päällä tien varressa on - paitsi hyvä muistutus koulujen alkamisen vaikutuksista tieliikenteeseen - myös kaasujalan keventämiseen johtava signaali useimmille autoilijoille.

Viiden vuoden mittaan olen huomannut liikenteessä monenlaista kehitystä. Monella tuntuu olevan kiire töihin ja aikaa säästetään paitsi lujaa ajamalla myös kännykkään ajon aikana puhumalla. Alikyläntien STOP-merkki näyttää olevan osalle autoilijoista pikemminkin vaarallisesta risteyksestä varoittava merkki kuin liikennemerkki, jonka kohdalle on pakko pysähtyä. Viisi vuotta sitten yksikään kuorma-auto tai rekka ei pysähtynyt suojatien eteen, viime vuosina ovat alkaneet pysähtyä. Poikkeuksen tekee täydessä kuormassa olevat betoniautot. Ne eivät pysähdy.

Suojatiepäivystys on pieni investointi hyötyyn nähden. Ei päivystäjänä tarvitse olla tuntikausia. Jos koulut alkavat klo 9, Alikyläntiellä on riittävää olla päivystämässä klo 8.20-8.50. Puoli tuntia! Kun sen merkkaa ajoissa kalenteriin, ei suojatiepäivystyksen kohdalle tule muuta menoa. Useimmat työnantajat suhtautuvat suopeasti myöhempää töihintuloa, kun syy on näin hyvä.

Suojatiepäivystyksestä hyötyy sekä pienet tielläliikkujat, koko kyläyhteisö että suojatiepäivystäjä itse. On voimaannuttavaa tehdä jotain konkreettista liikenneturvallisuuden eteen ja vielä voimaannuttavampaa on ottaa vastaan peukunnostoja, iloisia kädenheilautuksia ja pienten tielläliikkujien kiitoksia.

1 kommentti . Avainsanat: liikenne, tieliikenne, jalankulkija, pyöräilijä, ekaluokkalainen, koulutie

Joukkoliikenne Jyväskylän eteläpuolella kunnossa?

Keskiviikko 4.2.2015 - Reino Myllymäki

Joukkoliikenne Jyväskylän eteläpuolella kunnossa?

Ylen uutisten mukaan liikenneministeri Merja Kyllönen ehdotti tammikuussa 2012, että kilometrikorvaus voisi olla alempi alueilla, joilla joukkoliikenne toimii hyvin. Alue voisi ministerin mukaan ulottua Jyväskylästä etelään.

Olin yhtenä aamuna pojan kanssa uimassa Tuusulan uimahallissa. Poikani kysyi saunassa, millainen päiväni tulee olemaan. Kerroin, että vietyäni hänet hammashoitolaan ajaisin työpaikan postiin Vantaan Tammistoon ja hakisin sieltä pari pakettia. Sitten ajaisin Jumbon SmartPostiin ja hakisin sieltäkin yhden paketin. Sitten ajaisin töihin Perintötielle paperitöitä tekemään ja sielä Otaniemeen iltapäiväksi pitämään IT Forumin työryhmäkokousta. Ja sieltä kotiin.

Saunassa oli muitakin, joten jatkoin sanomalla, että "mitenkähän tämäkin joukkoliikenteellä hoidettaisiin, se kun on kuulemma Jyväskylän eteläpuolella kunnossa". Joku siihen totesi, että "onnistuisi se, mutta siihen saattaisi mennä monta päivää."

Kun kuulin ministerin lausunnon, tuli mieleen, että hän sekoitti päivittäisen työmatkaliikenteen ja työnantajan määräämät kulkemiset. Kulkeminen työpaikalle kun sentään jotenkin voi kuvitella onnistuvan joukkoliikenteellä, työnantajan määräämät työmatkat vain jos asiakkaat ja työpaikka sattuvat olemaan sopivasti joukkoliikenteen reittien varrella.

Jos tekisin kaikki työni CxO:n konttorilla vaikkapa klo 8-16, voisin hypätä kyläni kautta kulkevaan linja-autoon (menee klo 6, 7, 8 ja kouluaikoina jopa klo 9) ja jäädä pois työpaikkaani lähellä olevalla pysäkillä, josta on 1,1 kilometrin kävelymatka töihin. Lähtisin varmaan aamulla klo 7:n bussilla ja iltapäivllä hyppäisin vähän aamun kävelymatkaa pidemmän kävelyn jälkeen Helsingistä 16.15 lähteneeseen bussiin, jolla olisin kotona noin klo 17.

Tämä siis onnistuisi, jos kävisin joka päivä samaan aikaan töissä työnantajani toimistolla, eikä olisi muita kulkemista rajoittavia tekijöitä. Esimerkiksi siihen aikaan, kun jälkikasvu oli lastentarhaiässä, meille kävi onni, sillä perhepäivähoitajalle saattoi lapsen viedä jo klo 7 ja noutaa vasta klo 17. Kaikilla ei ole näin väljät ajat.

Omien kokemuksieni perustella ei kannattaisi väittää joukkoliikenteen olevan kunnossa Jyväskylän eteläpuolella, kun se ei ole kunnossa edes koko pääkaupunkiseudulla kehyskunnista puhumattakaan.

Missä joukkoliikenne on kunnossa?

Käytän mielelläni joukkoliikennettä. YIT:llä ollessani lähes aina, kun kulkuni suuntautui Helsingin keskustaan, hyppäsin Käpylästä lähiliikenteen junaan. Vain pari kertaa jouduin turvautumaan taksiin, kun olin varannut liian vähän aikaa tai lähiliikenne oli jumissa. Helsingin keskustassa, erityisesti metron ja lähijunien vaikutusalueella joukkoliikenne on semmoisessa kunnossa, että auton sijasta voi valita joukkoliikenteen. Muutoin ei.

Kun CxO:n tarjooma perustuu asiakkaan täsmäauttamiseen eikä päiväkausien konsultointeihin, tilanne on vääjäämättä johtanut siihen, että käyn 2-3 paikassa joka päivä. Sitä ei tällä hetkellä mitenkään voi hoitaa julkisella liikenteellä sortumatta tolkuttomiin taksikustannuksiin. Ja kun työssään tarvitsee autoa, ei työmatkaakaan voi hoitaa joukkoliikenteellä.

Onneksi näyttää siltä, että verotuksen kiristämiseksi kaavailtu 15 000 kilometrin katto ei koske minua. Olen vain kahtena kuukautena ajanut yli 1 000 kilometriä työajoja kuukaudessa. 

Kehäradan valmistumisen jälkeen Aviapoliksen joukkoliikenne paranee ja uskon tämän vaikuttavan monien työmatkaliikenteeseen.

Tämä blogikirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran CxO Mentor Oy:n blogissa 1.4.2012.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikenne, tieliikenne, joukkoliikenne, kehärata, Etelä-Tuusula, Lahela, Ruotsinkylä

Joukkoliikenne, tuleeko sitä?

Sunnuntai 1.2.2015 - Reino Myllymäki

Viikko sitten sain julkaistua Liikennekysely 2014:n tulokset, mutta puhtia ja aikaa ei sitten riittänytkään tulosten ruotimiseen. Nyt ajattelin kirjoittaa muutaman rivin.

huttusen_aikataulu_2_1970_pieni.jpgOlin yllättäynyt siitä, että joukkoliikenteellä ei tunnu olevan mitään asemaa Etelä-Tuusulan sisäisessä liikenteessä. Joukkoliikennettä käyttävät ilmeisesti vain koululaiset, joilla on yli kolme tai viisi kilometriä kotoa kouluun eikä heistäkään kaikki; osaa kuljetetaan taksilla ja osa kulkee kilometrirajoista huolimatta jalan, polkupyörällä tai vanhempiensa kyydissä.

Toinen yllätyksen kohde oli, että itäsuuntaan - siis Keravalle - ei kulje kukaan! Sinnehän tiet ovat kunnossa. Mielenkiintoinen tieto Etelä-Tuusulan ja Keravan yhdistämispuuhastelujen näkökulmasta. Myös länsisuunta oli vailla kulkijoitaan mutta sinnehän ei tietkään ole yhtä hyviä.

Sen sijaan Helsingin niemelle kulkijoita löytyi. Heidän lisäkseen etelätuusulalaisia kulkee Itä- ja Pohjois-Helsinkiin, Keski- ja Länsi-Vantaalle, Espooseen ja vielä siitäkin lännemmäksi. Helsingin niemelle arkistin klo 7-17 kulkijoista 45 % käyttää joukkoliikennettä mutta muihin suuntiin kulkijoista ei juuri kukaan. Ja jos kulkeminen sattuu muuhun aikaan kuin arkisin 7-17, oma auto on ainoa vaihtoehto, sillä joukkoliikennettä ei käytännössä ole.

Yritin jälkeenpäin löytää edes yhden ryhmän, jossa joukkoliikenteen käyttäjät muodostaisivat valtaosan. Sellainen löytyi: Helsingin ydinkeskustaan (00100-postinumeroalueelle) arkisin 7-17 kulkevista käyttää 75 % linja-autoa eli siis linjaa 635.

Etelä-Tuusulan joukkoliikenne on suunniteltu arkisin 7-17 joka päivä samaan aikaan samaan paikkaan kulkevia varten, joita se palvelee hädintuskin. Tällaisia ovat ne, joilla on syystä tai toisesta tarkat työ- tai kouluajat. Heitä on kyllä yhä vähemmän ja vähemmän. Heti kun kulkuajat tai kulkukohteet alkavat vaihdella, joukkoliikenteen saa unohtaa. Sama koskee vapaa-aikaan liittyvää kulkemista iltaisin ja viikonloppuisin. Mitään ei ole tarjolla.

Yhteys Kehäradalle esimerkiksi Aviapoliksen asemalle parantaisi toki joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia mutta todellinen parannus tulisi vasta, kun tämä syöttöliikenne toimisi yhtä peittävästi myös iltaisin ja viikonloppuisin kuin Kehäradan raideliikenne. Yhteys, joka sisältää kaksi kulkuvälineen vaihtoa, ei kiinnosta, koska aikaa kulkemiseen menee omaan autoon verrattuna liian kauan. Yhteyksien pitää olla suoria tai korkeintaan yhden vaihdon sisältäviä.

Sanallisista kommenteista voi tuntea etelätuusulalaisten tuskan. Jotkut tuntevat itsensä petetyiksi, kun Tuusula ei tarjonnutkaan Helsingin kaltaisia joukkoliikennemahdollisuuksia. Joka perhe tarvitsee auton ja mitä todennäköisemmin yhden jokaista yli 18-vuotiasta kohden.

Lahelan kasvu 1950-1970-luvuilla perustui kolmeen asiaan: kunta suhtautui myötämielisesti omakotirakentamiseen, tarjolla oli kohtuuhintaisia tontteja ja V.J. Huttusen linja-auto vei jopa 24 kertaa päivässä Helsinkiin! Hyrylään Lahelasta ja Ruotsinkylästä ei joukkoliikenteellä oikein päässyt, Helsinkiin kylläkin.

Uskon vakaasti siihen, että myöhemminkin Lahelaan muuttaneet ovat ajatelleet yhtäaikaa hyvää asuinympäristöä ja järkeviä liikenneyhteyksiää hankkiessaan alueelta tontin tai omakotitalon. Kun ostimme itse tontin vuonna 1997 Lahelasta, kellotimme, että Helsingin Käpylästä ajaa 9 minuutissa Maantiekylään. Samassa ajassa ei ehtinyt pitkällekään Espoon suuntaan ruuhkaista Kehä I:stä pitkin.

Jos syntyisi tilanne, jossa yhteyden saamiseksi Kehäradalle linja 635 pitäisi lopettaa, muistutan, että kyselyn mukaan vain 37 % linjan 635 käyttäjistä voisi saada Kehäradasta korvaavan vaihtoehdon. Linja 635 siis tarvitaan.

Linja 635:n jotkut vuorot ovat nykyään niin täynnä, että ihmisiä seisoo käytävillä. Lisäksi lehdistä saa lukea, että lisävuoroja ei ole tulossa, koska linja ei kannata. Tuntuu ihmeelliseltä, että joukkoliikenne ei kannata edes täysin bussein! En yhtään ihmettele, jos jotkut kaipaavat V.J. Huttusen aikoja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikenne, tieliikenne, joukkoliikenne, kehärata, Etelä-Tuusula, Lahela, Ruotsinkylä

Kiire vai kaaos - ja tänään liikenteessä molemmat?

Perjantai 16.1.2015 - Reino Myllymäki

Eilen ajaessani Tuusulanväylää huomasin, kuinka ihmiset ajavat "vanhasta muistista". Eteläänpäin ajettaessa 60 km/h nopeusrajoituksen alue jatkuu aina Vanhan Tuusulantien risteykseen saakka. Ennen siinä oli 80 km/h. Nyt Vanhan Tuusulantien risteyksestä vaihtuu nopeusrajoitus kuudestakympistä suoraan sataseen. Monet kyllä ajavat liki satasta jo kuudenkympin alueella ja ohittelevat oikealta maltillista ylinopeutta ajavia.

Eilen illalla kävin kuvaamassa liikenneonnettomuuden Ruotsinkyläntiellä. Tienpinta oli kauttaaltaan jäässä ja liukasta. Viime yönä sen päälle satoi uutta lunta.

Tällaisia aamuja ei vuodessa ole monta. Olisiko liian paljon vaadittu, että ihmiset katsoisivat illalla säätiedotusta ja toteaisivat, että huomenaamulla on todella huono sää ja sen vuoksi a) pidän vapaapäivän, b) pidän etätyöpäivän, c) teen aamun töitä kotona ja lähden töihin vasta 9:n jälkeen tai d) otan kelivaraa ja lähden aikaisemmin töihin, jotta olen ajoissa paikalla.

Eräs Lapista pääkaupunkiseudulle muuttanut takavuosien johdettavani ihmetteli pääkaupunkiseudun liikennekulttuuria: säästä riippumatta ajetaan kuin kuivalla kelillä!

Tältäkin aamulta on raportoitu, kuinka autojono painaa niskaan, kun ajaa viittäkymppiä viidenkympin alueella. Hei haloo! Siellä on paksusti satanutta lunta, jota ei ole ehditty aurata pois. Kulku onnistuu, kun ajaa urissa eli siitä mistä muutkin ovat ajaneet. Se ei onnistu reilulla ylinopeudella! Sitä paitsi liukkauden takia jarrutusmatkat ovat pitkiä.

Tämä on niitä päiviä, jolloin yksittäinen kolari aiheuttaa hirveän kaaoksen. Eipä aiheuteta sitä omalla törttöilyllä.

1 kommentti . Avainsanat: liikenne, lumisade, huono keli, kiire, Lahela, Ruotsinkylä

Peuroja liikkeellä Lahelassa

Keskiviikko 26.11.2014 - Reino Myllymäki

Tänään keskiviikkona klo 11:n aikaan neljän peuran ryhmä ylitti Lahelantien Ruutintien-Stenbackan tienoilla. Eivät käyttäneet suojatietä eivätkä katsoneet vasemmalle eivätkä oikealle. Ja kovasti olivat maaston värisiä. Kolarikaan ei ollut kovin kaukana. Katso video.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: peura, hirvieläin, tieliikenne, Lahelantie

Liikennehankkeiden varrelta

Maanantai 24.11.2014 - Reino Myllymäki

Kuluva vuosi on ollut Lahelan ja Ruotsinkylänkin kannalta vilkkain tieliikenneyhteyksien parantamisvuosi pitkiin aikoihin. Saatiin uutta kevytväylää Lahelankankaalle, Ristikiventien risteykseen kiertoliittymä, Tuusulanjoentien risteykseen uudet järjestelyt, Jokitien päähän uutta tietä ja kiertoliittymä ja Ruotsinkyläntien päähän keskikoroke ja kevytväylää.

Lisää näyttää olevan tulossa. Lahelantien alkupäähän on tulossa kiertoliittymä, Nahkelantien suuntainen alikulku kevytliikenteelle, ilmeisesti myös Lahelantien alkuun länsipuolelle puuttuva kevytväylän pätkä, Koskenmäen kiertoliittymä, kyläkaupan kohdalle kevyen liikenteen ylityskohta ja Tuusulanjoentielle silta Tuusulanjoen yli ja loput puuttuvasta tiestä. Kaikki tuskin tulee vuonna 2015.

Koskenmäen kiertoliittymän suunnittelun pitäisi valmistua helmikuussa 2015. Mistä rahat liittymän rakentamiseen löytyy ja milloin rakentaminen tapahtuu, on vielä epävarmaa. Varmaa kuitenkin on, että Koskenmäen kiertoliittymän rakentaminen aiheuttaa Hämeentielle ruuhkia, jotka ainakin osittain purkautuvat Lahelaan ja Ruotsinkylään. Vaikkei Hämeentien pohjoisesta suunnasta liikennettä ohjautuisikaan Lahelantielle, Nahkelantietä lännestä tulevat todennäköisesti suuntaavat Lahelantien kautta kohteisiinsa. Vastaavasti lahelalaiset tuskin lähestyvät Hyrylää, Keravaa tai Järvenpäätä tämän jälkeen Koskenmäen kiertoliittymän kautta, vaan etsivät reittiään esimerkiksi Jokitien kautta - ellei Tuusulanjoentie ole silloin valmis. Samaan tilanteeseen ajaa Vaunukankaan kiertoliittymän rakentaminen.

Tuusulanjoentien siltoineen toivoisi siis olevan valmis, kun Koskenmäen ja Vaunukankaan kiertoliittymien rakentamiseen ryhdytään. Joen ylittävien siltojen rakentaminen ei onnistu milloin tahansa, vaan ne tehdään kesällä matalan veden aikana. Kun viime kesä missattiin, siltaa tullaan rakentamaan ensi kesänä, siis kesällä 2015. Jos kaikki menee nappiin, Tuusulanjoentie on liikennöitävässä kunnossa vuoden 2016 alkaessa.

Jos Koskenmäen tai Vaunukankaan kiertoliittymän rakentaminen alkaa vuoden 2015 puolella, edessä on liikennettä Lahelantielle ja erityisesti hengenvaarallisen kapealle Jokitielle. 

Keski-Uusimaa-lehden mukaan (14.11.2014) Lahelanorsi on (taas) haudattu. Tieyhteyden ongelma on koko ajan ollut se, että se ei ratkaise lahelalaisten liikkumisongelmia muualle kuin Hyrylään. Lisäksi tienoo, josta tie pitäisi viedä sekä joen että Hämeentien ali tai yli, on "lilliä". Tien kustannusarvio on 12-15 miljoonaa euroa. Minusta se on paljon ja niinpä mielestäni kannattaakin ensin katsoa, miten Koskenmäen ja Vaunukankaan kiertoliittymien rakentaminen ja Tuusulanjoentien valmistuminen vaikuttavat liikennetilanteeseen ja päättää vasta sitten, mikä on seuraava hanke. Hankkeet ovat nimittäin kaikkea muuta kuin ilmaisia ja joka euro maksetaan kukkarostamme joko kunnan tai valtion kukkaron kautta.

Tuusulanjoentien valmistumisen jälkeen kunnan kannattaa tarkkaan tutkia mahdollisuus jatkaa tie Tuusulanväylän suuntaan Riihikallion eteläpuolitse. Tiedän, että jotkin Stenbackasta tonttinsa ostaneet eivät ole ottaneet huomioon tätä mahdollisuutta - kunta tuskin on sitä aktiivisesti informoinut - mutta Tuusulanjoentie siltoineen on niin kallis investointi, että sitä kannattaa hyödyntää. Tuusulanjoen ylittäminen on kallista!

Tuo hanke ei kuitenkaan voi olla yksittäinen hanke, vaan se liittyy Riihikallion eteläpuolen liikennejärjestelyihin. Miten Tuusulantie väännetään kääntymään itään kohti Keravaa, miten siitä tieyhteys Hyrylään hoidetaan, miten Vanha Tuusulantie ja Tuusulanjoentie liitetään kokonaisuuteen, on auki. Toivoisinkin kunnan järjestävän ideakilpailun tai jotain yhteistä suunnittelua kuntalaisten kanssa sen sijaan, että kehittävät itsekseen ratkaisun, jossa mitään ei voi muuttaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tieliikenne, Lahela, Ruotsinkylä, Etelä-Tuusula, liikennehankkeet, rakentaminen

Ylinopeus on vaarallista

Perjantai 3.10.2014 - Reino Myllymäki

Auton pysäytysmatka riippuu kahdesta komponentista, nimittäin reaktiomatkasta ja jarrutusmatkasta. Niistä edellinen on suoraan verrannollinen nopeuteen ja jälkimmäinen nopeuden neliöön.

Korkein ylinopeus, josta selviää rikesakolla, on 20 km/h. Vastaavasti korkein ylinopeus, josta selviää ilman kirjallista huomautusta, on 5 km/h.

Viiden kympin nopeudesta auto pysähtyy kuivalla asfaltilla 27,7 metrin matkalla. Jos este on 28 metrin päässä, kun kuljettaja huomaa esteen, auto ei osu esteeseen. Jos este on ihminen, hän selviää säikähdyksellä.

55 km/h nopeudesta pysäyttämään lähtevä kuljettaja menettää ensin 15,3 metriä reaktiomatkaan, jonka jälkeen hänellä on 28 metrin päässä olevaan esteeseen matkaa 12,7 metriä. Hän törmää esteeseen 28 km/h nopeudella. Jos este on ihminen, hänen kuolemanriskinsä on 1 % luokkaa.

70 km/h nopeudesta pysäyttämään lähtevä menettää 19,4 metriä reaktiomatkaan ja 8,3 metrin jarruttamisen jälkeen nopeutta on jäljellä huimat 58 km/h. Jalankulkijan kuolemanriski on 7 % eli 7-kertainen 55 km/h nopeuteen ja äärettömän monta -kertainen 50 km/h nopeuteen verrattuna.

Panee miettimään. Nopeusrajoituksen ylityksillä on merkitystä, varsinkin suurilla ylityksillä ja varsinkin silloin, kun nopeusrajoitus on alhainen.

Jarrutusmatkoja voipi käydä testailemassa vaikkapa Avainkouluttajaverkoston jarrutusmatkalaskurilla. Ja jalankulkijoiden kuolemanriskiä voi tiirailla oheisesta kuvaajasta (Rosen & Sander 2009). Sekin löytyy verkosta.

rosen__sander_kuolemanriski.png

Tämä blogikirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran www.reinomyllymaki.fi -sivustolla 3.10.2014.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tieliikenne, liikennesäännöt, liikennekäyttäytyminen

Ajatuksia Lahelantien liikenneturvallisuustutkimuksesta

Sunnuntai 7.9.2014 - Reino Myllymäki

Pari viikkoa sitten julkistettu ja viime viikolla Keski-Uusimaa-lehdessäkin palstatilaa saanut Lahelantien alkupäätä (Nahkelantiestä Ristikiventiehen) koskeva liikenneturvallisuuskysely sai tekijänsä eli allekirjoittaneen kirjoittamaan muutaman rivin.

Miksi tutkimus tehtiin?

Kyselyn sai liikkeelle verkkosivustolla www.lahelantie40.com esitetyt vaatimukset tuon tienpätkän liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Erikoishuomiotahan tuolla sivustolla on saanut se, että tienpätkän 40 km/h nopeusrajoitusta ei noudateta, varsinkaan raskas liikenne ei sitä noudata.

Em. sivustolta ohjataan allekirjoittamaan addressia, jossa vaaditaan juuri samoja liikenneturvallisuustoimenpiteitä, joita kyselyssä sitten asetin ehdolle. Silloin addressin oli allekirjoittanut 162 henkilöä.

Addressin allekirjoittaminen on kuitenkin varsin yksinkertainen toimenpide, joka onnistuu seurauksia pohtimattakin. Halusin saada selville mitä sellaisetkin ihmiset, jotka eivät tuota addressia allekirjoita, ovat mieltä tienpätkän turvallisuudesta. Siinä onnistuttiin.

Lukevatko ihmiset kysymyksiä?

Tuloksia tulkitessa tuli mieleen, että moni ilmeisesti vastasi kyselyyn nopeasti tai huolimattomasti. Minun on vaikea nimittäin uskoa, että kevytväylän saaminen valmiiksi päästä päähän molemmille puolille ajorataa ja kaikkien suojateiden muuttamisella keskikorokkeelliseksi ei olisi mitään vaikutusta tarvittaviin lisätoimenpiteisiin; tätähän mieltä oli 47 % vastaajista. Tulkitsin nyt kuitenkin, kun parempaakaan tietoa ei ollut, että ihmiset ihan oikeasti olivat sitä mieltä, että kunnan näköpiirissä olevat satsaukset tienpätkän turvallisuuteen ovat siinä mielessä arvottomia, että niistä riippumatta kaivataan saman verran lisää.

Puheenvuoro myös toista mieltä oleville

Sanallisista kommenteista käy ilmi, että 16 vastaajaa (17 % vastaajista) oli sitä mieltä, että ko. tienpätkän turvallisuuden eteen on tehty jo niin paljon, että kannattavampia sijoituskohteita löytyy jo muualta. Tai että tuon tienpätkän vaarallisuudesta meuhkataan liikaa. Noista 16:sta 63 % oli 04330-postinumeroalueelta ja 37 % muualta. 31-45-vuotiaita oli 25 %, 46-65-vuotiaita 50 % ja yli 66-vuotiaita 25 %. Vastaukset tulevat siltä samalta postinumeroalueelta, jolta tulevat myös kärjikkäimmät lisäturvallisuustoimenpiteiden vaatijat. Erona on se, että vastaajat ovat keskimäärin vanhempia: lisäturvallisuustoimenpiteitä vaativat ovat tyypillisesti 31-45-vuotiaita ja nykytilanteeseen tyytyväiset 46-65-vuotiaita.

Lisäturvallisuustoimenpiteitä vaativat (31-45-vuotta) ovat ikäluokkansa perusteella sellaisia perheellisiä, joiden lapset käyvät todennäköisesti koulua. Olisi rohkeaa väittää, että 46-65-vuotiaat nykytilanteeseen tyytyväiset olisivat kaikki lapsettomia vanhojapiikoja ja -poikia. Todennäköistä on, että hekin ovat perheellisiä mutta lapset jo isompia, todennäköisesti jopa aikuisia. Heillä on enemmän (elämän)kokemusta kuin nuoremmilla mutta todennäköisesti myös erilainen suhtautuminen liikenteeseen, liikenneturvallisuuteen ja yksilön omaan vastuuseen sen muodostumisessa.

Väärinymmärryksiä

Vastauksissa ja lehtijutussakin oli virhe. Lahelantie Nahkelantiestä Ristikiventien kiertoliittymään ja hieman siitäkin ohi on kunnan katu. Ely-keskuksen vastuualue (eli "valtion tie") alkaa kiertoliittymän eteläpuolelta. Raskaan liikenteen läpiajokielto olisi siis järjestettävissä, ainakin helpommin verrattuna tilanteeseen, jossa tientpätkä olisi ely-keskuksen hallinnassa.

Mitä mieltä sitten olen itse?

Henkilöautoilijana Lahelantie Nahkelantien ja Ristikiventien väliseltä osuudelta vaikuttaa turvalliselta. En ole nähnyt 17 vuoden aikana yhtään vaaratilannetta. Ristikiventien kiertoliittymästä ei tullut mielestäni mitään suurta liikenneturvallisuuden parantajaa, ajolinjat ovat liian suorat ja mahdollistavat suuret ajonopeudet. Suojatiet ovat niin lähellä kiertoliittymää, että yksikin poistumassa oleva ja suojatien eteen pysähtyvä auto tukkii kiertoliittymän. Se on huono juttu, sillä se asettaa pysähtymättä jättämispaineita autoilijalle. Mutta näistä asioista purnasin jo etukäteen.

Kevytväylän rakentaminen Lahelantien länsipuolelle on hyvä juttu mutta mielestäni myös Tienristinkujan ja Nahkelantien välinen osuus pitäisi rakentaa. Jos vielä suojateistä tehtäisiin hyvin valaistuja ja keskikorokkeellisia, jokainen jalankulkija voisi etsiä turvallisimman ja itselleen sopivimman kulkureitin.

En pidä tienpätkällä henkilöautoille mitattua keskimääräistä 47 km/h ylinopeutta kauhean korkeana, kysymys on ylinopeustasosta, johon poliisi tuskin puuttuu. Lahelantien eteläpäässä ylitykset ovat paljon rankempia (toisaalta raskaan liikenteen 51 km/h kuulostaa jo paljon pahemmalta). Tiedän kuitenkin, että nämä pienetkin ylitykset saattavat merkitä paljon: tilanteessa jossa 50 km/h ajava saa juuri ja juuri vaaratilanteen havaitessaan pysäytettyä autonsa, 60 km/h nopeudella ajava törmää kohteeseensa 40 km/h nopeudella! Panee miettimään, eikö totta?

40 km/h nopeusalueella mopot kannattaisi siirtää kevytväylältä ajoradalle, jossa niiden nopeus riittää muun liikenteen seassa pärjäämiseen. Tai ainakin pitäisi riittää. Oma havaintoni on, että esimerkiksi Alikyläntien kohdalla Lahelantien ajoradalla ajaa jo valmiiksi kolmannes tai puolet mopoilijoista.

Lisäksi suojatiet tarvitaan Ali-Seppäläntien, kyläkaupan ja Daalintien kohdalle. Näistä kyläkaupan kohta eli Maaniityntien, Knaapilantien ja Lahelantien risteys on kipein pulma.

Ja sitten se oma tekeminen: Ajetaan itse nopeusrajoitusten ja liikennesääntöjen mukaan ja näytetään muille mallia. Opetaan lapsillemme turvallista liikennekäyttäytymistä. Osallistutaan suojatiepäivystyskampanjoihin. Otetaan kuvia hurjastelevista autoista ja tehdään ilmoituksia poliisille.

Reino Myllymäki

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahela, lahelantie, liikenne, suojatie, ekaluokkalaiset, koululaiset, liikenneturvallisuus, kevytliikenne, raskas liikenne

Koulujen alkaminen alensi ajonopeuksia Lahelantiellä - sama jatkukoon!

Lauantai 16.8.2014 - Reino Myllymäki

Ruotsinkylän Koti ja Koulu järjesti taas suojatievahdit koulujen alkamisviikolle. Itse olen osallistunut jo vuosia tähän hyödyllisenä pitämääni kampanjaan merkkaamalla koulujen alkamispäivää seuraavat kolme aamua tähän tarkoitukseen. Niin aamusta tulee hetki - tunnin verran klo 8-9 - varattua tälle eikä mikään muu kalenterimeno syö tuota aikaa muuhun käyttöön. Suosittelen kaikille. Kahden asiakkaan kanssa sovin palaverin aloitusajaksi 9.15, mikä molemmille sopi hyvin varsinkin, kun kuulivat syyn.

Autoliikenne kulki silminnähden totuttua hitaammin. Liekö syynä ollut tieto koulujen alkamisesta vai huomioliiveihin sonnustautuneiden aikuisten aiheuttama efekti. No, toivottavasti tämä jatkuu ensi viikollakin. Kaikki eivät kuitenkaan noudattaneet nopeusrajoituksia koulujen alkamisviikollakaan ja vauhdikkaasti ajavia löytyi sekä henkilö-, paketti- että kuorma-autojen ratin ja penkin välistä.

Vaikka tänä vuonna ei otettukaan asiaksi liikenteen tai koululaisten laskemista, joitakin lukuja saatiin siitä huolimatta kokoon. Laskin liikennettä Lahelantien ja Alikyläntien risteyksestä 40 minuutin jaksolta noin klo 8.05-8.45 ja sain ajoneuvotiheydeksi 368-426 ajoneuvoa tunnissa, mistä 7 % oli raskasta ja 2,5 % mopoautoja ja ajoradalla kulkevia mopoja.

Lahelantien turvallisuuskyselyn vastauksissa on kovasti otettu kantaa mopojen siirtämiseksi kevytväylältä ajoradalle. Viime viikon havaintojen perusteella noin kolmasosa ajaa Lahelantiellä ja kaksi kolmasosaa Lahelantien suuntaisella kevytväylällä.

Sitten tein semmoisenkin havainnon, että joka aamu noin kolme autoilijaa ajoi Alikyläntieltä stop-merkin ja pysäytysviivan taakse pysähtymättä Lahelantielle. Lisäksi yksi mopoilija teki luovan mutta vaarallisen ryhmittymisen Alikyläntien vasempaan reunaan. En osaa arvioida, onko stop-merkki tuossa tarpeellinen vai ei, mutta lain mukaan jokaisen pitää pysähtyä pysätysviivan taakse. 

Lahelantien ja Maaniityntien/Knaapilantien risteyksestä eli "kaupankulmalta" kuului kummia: yhdeksän yläkouluikäistä ylitti tien ja lähti Vaunukankaan suuntaan eli kohti koulukeskusta. Tuossa Maaniityntien kohdallahan ei ole suojatietä lainkaan, joten ylitys on lähtökohtaisesti vaarallinen. Lisäksi Maaniityntieltä on tieyhteys Alikyläntietä pitkin "vanhan kaupan kulmalle", josta on turvallinen (keskikorokkeellinen ja hyvin valaistu) suojatie yli Lahelantien. Ylityspaikan vaihto ei kasvata yhtään koulumatkaa, joten vanhempien kannattaisi keskustella vakavasti yläasteikäisten lastensa kanssa koulumatkan reitistä, mikäli tunnistaa lapsensa tästä kirjoituksesta.

Oli hienoa olla taas suojatievahtina. Suojatievahdilla ei ole mitään erityisoikeuksia mutta valtaa tuntui olevan rutkasti, ainakin mikäli maltilliset ajonopeudet ja koululaisten huomioonotto suojatiellä olivat seurausta keltaisesta huomioliivistä. Toivon, että tulevina vuosina yhä useampi aikuinen uhraisi hetken muutamana elokuisena aamuna asialle ja liittyisi suojatiepäivystäjien joukkoon.

Vaikka koulujen alkamisviikko on takana, nopeusrajoitusten noudattaminen Lahelantiellä jatkukoon! Ja tervetuloa vastaamaan Lahelantien turvallisuuskyselyyn!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahela, lahelantie, liikenne, suojatie, ekaluokkalaiset, koululaiset, liikenneturvallisuus, kevytliikenne, raskas liikenne

Kevytperäkärryssä hiekkakuorma - varo!

Lauantai 2.8.2014 - Reino Myllymäki

Kävin tässä joku päivä hakemassa mursketta. Edelläni jonossa oli volvomies kevytperäkärryn kanssa. Kevytperäkärryn suurin massahan saa olla 750 kg (+75 kg koukkupainoa, jos auto sallii) ja kun kuomuton yksiakselinen kärry painaa jotain 150 kg, suurin sallittu kuorma olisi siis luokkaa 600 kg. Minusta mies otti paljonlaisesti.

Maksaessani omaa ostostani mainitsin asiasta. Kauhakuormaajan kuljettaja totesi, että "ei ihmisille tahdo kelvata se määrä, jonka laillisesti saisi kuljetettua". Totesin, että edellisen asiakkaan kuorma näytti minun silmissäni 800 kilolta ja kuormaajan kuljettaja totesi arvioni oikeaksi. Volvomies lähti liikenteeseen perässään tonni jarrutonta kuormaa.

Varoittavia tarinoita on monia. Kerran eräs ukko meni betoniasemalle ja tilasi peräkärryn täyteen betonia. Betonimestari kysyi, että oletko tosissani. "Kyllä se kestää", ukko tuumasi. Ei kestänyt. Peräkärry hajosi niin, että renkaat lähtivät vanteilta. Kyydissä oli kai jotain 1,6 tonnia betonia, josta tonni ylikuormaa.

Mainitussa soraliikkeessäkin on tapahtunut vastaavia. Eräälle toiselle ukolle kuormaajan kuljettaja laittoi asiakkaan pyynnöstä niin paljon kuin uskalsi. Sitten ukko kysyi, että saako hän lapioida lisää... no saihan hän, omalla vastuulla. Pääsi juuri ja juuri sora-asemalta ulos, kun kärry hajosi.

Kolmas tarina kertoo kolmannesta ukosta, joka kävi myllykyläläisessä puutarhaliikkeessä, joka hinnoitteli ostokset kuormittain. Oli laittanut lisälaidat peräkärryynsä. Kun puutarhaliikkeen kaveri nosti kuormaajalla sen verran kuin uskalsi ukon kärryn kyytiin, asiakas oli tyytymätön ja valitti asiasta esimiehelle. Halusi, että kärry laitetaan täyteen. No, sai tahtonsa läpi. Ja lapioi sitten puolet pois, jotta sai edes kuorman liikkeelle...

Monilla kevytperäkärryillä ajetaan rankassa ylilastissa. Arvioikaa itse: jos kevytperäkärryn pohjamitat ovat 1,25 m x 2,75 m ja laidan korkeus on 200 mm ja kärry on täpötäynnä leikkihiekkaa, jonka tiheys on 1,4 tonnia/kuutio, kyydissä on kuormaa 960 kg, eli 60 % yli sallitun. Kiviainesten (tiheys 1,3-1,7 tn/kuutio ja betonin (2,4 tonnia/kuutio kuivana, märkänä enemmän) lisäksi painekyllästetty puutavara (tiheys helposti >1 tonni/kuutiometri) saattaa aiheuttaa yllätyksiä.

Toinen kysymys on sitten auton vetokyky. Helposti oletetaan, että autolla kuin autolla saa vetää 750 kg:n kevytperäkärryä mutta näin ei ole. Pienillä autoilla vetokyky saattaa olla hyvinkin pieni, esimerkiksi uusilla Fiestoilla jarruton vetokyky on 525-550 kg ja 1,6-litraisen turbottoman Ford Mondeonkin alle 700 kg. Niinpä poliisin sattuessa kohdalle voi ylikuorma osoittautua vieläkin suuremmaksi...

Jos kevytperäkärry on kaksiakselinen ja varustetaan vielä kuomulla, omapaino kasvaa. Esimerkiksi Muuli 900 T painaa jo yksistään 270 kg ja kuomu 73 kg päälle. Kuormaa saa ottaa vain noin 400 kg! No, kuomukärryillä harvemmin kuljetaan hiekkaa tai soraa.

Ylikuormalla on helppo rikkoa kärry tai auto tai molemmat. Eniten askarruttaa kuitenkin tuo liikenneturvallisuus. Jos tonni jarrutonta massaa alkaa haluta toiseen suuntaan kuin kuljettaja, siinä on leikki kaukana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tieliikenne, liikennesäännöt, liikennekäyttäytyminen

674 600 euroa

Lauantai 16.11.2013 - Reino Myllymäki

Lahelantien ja Ristikiventien risteyksen kiertoliittymä on sitten päätetty rakentaa ja urakka annettu Lemminkäinen Infralle hintaan 674 600 euroa + alv. Summa on suurempi kuin kiinteistöveron hienoisella korotuksella saadaan kasaan.

Huikea summa rahaa. Samalla summalla olisi pienempiin hankkeisiin käytettynä voitu saada paljon enemmän aikaan liikenneturvallisuudelle. Mielestän pelkästään yhden liikennevaloilla varustetun suojatien rakentaminen Lahelantielle Ali-Seppäläntien kohdalle olisi tuonut paremman turvallisuuden lahelanpeltolaisille koululaisille. Nyt asia jää ikuisesti selvittämättä.

Nyt täytyy vain toivoa, että kiertoliittymä ihan aikuisen oikeasti parantaa Lahelanpellon koululaisten koulutien turvallisuutta. Ja hiljentää ajonopeuksia.

Muutama kysymys kuitenkin herää:

  • Riittääkö kiertoliittymä lahelanpeltolaisille niin, että alakoululaiset päästetään tämän jälkeen kulkemaan tuon risteyksen kautta Vaunukankaalle?
  • Suostuvatko Lahelanpellon yläkoululaiset koukkaamaan tuon risteyksen kautta kulkiessaan Hyrylän koulukeskukseen tai Riihikallioon?
  • Houkutteleeko kiertoliittymä Ristikiventieltä tulevaa raskasta liikennettä käyttämään suuria ajonopuksia, kun sieltä päin tulevalla on lähes esteetön ajoreitti etelään Lahelantielle?

Tiedossa on myös lahelalaisten liikkumista vaikeuttava työmaa. Liikenne Jokitiellä vilkastuu varmasti. Ainoa väliaikainen hyöty lienee, että myös läpikulkuliikenne Lahelantiellä vähenee ja siirtyy muualle.

Tämä yksittäisen kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksien pienuus paikallisiin asioihin hämmentää. Ei näköjään riitä muistutusten jättäminen, ei blogikirjoittelu, ei kunnanvaltuutetuille puhuminen.

Tämän investointikohteen erityispiirre oli se, että kunnan ja ely-keskuksen välinen raja on hieman risteyksen eteläpuolella. Kunnan ja ely-keskuksen yhteistyö on ollut syystä tai toisesta huonoa. Siksi kunta halusi toteuttaa "turvallisuudenparantamistoimenpiteensä" omalla alueellaan. Ali-Seppäläntien liikennevaloilla varustettu suojatie olisi ollut halvempi mutta ely-keskuksen puolella.

Kannattaa muistaa, että me veronmaksajat maksamme kustannukset lopulta riippumatta siitä, maksetaanko kustannukset aluksi kunnan vain ely-keskuksen kassasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lahela, Lahelantie, liikenne, turvallisuus, koulutie

Ratkaisisiko turvallinen suojatie Ali-Seppäläntien kohdalla Lahelanpellon koululaisten koulutien turvallisuusongelman?

Lauantai 26.10.2013 - Reino Myllymäki

Karttaharjoituksia tehdessäni tuli mieleen taas tuo Ristikiventien ja Lahelantien risteysasia sekä luonnollisesti Lahelanpellon koululaisten koulutien turvaaminen.

Mittailin matkoja Google Mapsilla Mikkolasta Lahelanpellolle ja totesin, että etäisyyttä on 2,7 km Ali-Seppäläntien siihen kohtaan, josta on ensinnä yhteys Lahelanpellolle. Näin vain pieni osa Lahelanpellosta on 3 kilometrin etäisyydellä Mikkolan kouluun. Tämä ei kuitenkaan ole varsinainen havaintoni.

Jos Ali-Seppäläntien kohdalle toteutettaisiin turvallinen ylitysmahdollisuus (liikennevalot, jotka napista vaihtuvat jalankulkijalle vihreiksi ja autoilijoille punaisisiksi + suojatie: sama ratkaisu kuin Klemetskogin koulun kohdalla), muodostuisi sekä Lahelanpellon alakoululaisille turvallinen koulutie Vaunukankaalle (reilut 2 km) että yläkoululaisille ja lukiolaisille Hyrylän koulukeskukseen (alle 4 km). Samalla ulkoilijat saisivat turvallisen ylityspaikan suositulle kävelyreitille yli Lahelantien.

Jos liikennevalot rakennettaisiin samaan tapaan kuin liikennevalot Maisalantielle Klemetskogin koulun kohdalle, saataisiin Lahelantiellä myös autoilijoiden ajonopeuksia paremmin kuriin. Maisalantiellähän valot palavat suurimman osan ajasta punaista myös autoilijoille ja vihreä ehtii vaihtua vain jos ajaa riittävän hiljaa.

Maisalantien valot maksoivat "henkilöauton verran" eli ehkäpä noin 30 000 €. Se on paljon vähemmän kuin kiertoliittymään arvioitu miljoona euroa tai alikulkuun arvioitu 2 miljoonaa euroa. Nämä säästyisivät!

Ristikiventien katusuunnitelmaan jätettyjen muistutusten vastauksissa risteyksen kiertoliittymää puolustettiin sillä, että se osoittaisi (etelästä lähestyville) autolijoille, että ollaan tulossa tiheämmin rakennetulle alueelle. Hei haloo! Nyt ollaan kaavoittamassa Lahelanpelto II:a, joten ei se taajama-alue siitä ala vaan ehkäpä jo Ruutintien tienoilta. Sinne se kiertoliittymä kuuluu sitten joskus 20 vuoden kuluttua...

lahelantien_puuttuva_suojatie_ali-seppalantien_kohdalla_2011-11-01_pieni.jpg

Ongelma ehdotuksessani on, että Lahelantie Ristikiventien eteläpuolelta etelään on ely-keskuksen hallinnoimaa aluetta. Kunnan ja ely-keskuksen yhteistyö syystä tai toisesta ei ole ollut parasta mahdollista. Olisikin vakavasti harkittava, pitäisikö kunnan ottaa vastuu Lahelantiestä suurin piirtein Ruutintielle saakka. 

1 kommentti . Avainsanat: suojatie, liikennevalot, koulutie, Lahelantie, Vaunukangas, Lahelanpelto

Tuusulanjoentietä pitkin Tuusulanväylälle?

Tiistai 24.9.2013 - Reino Myllymäki

Matti tuossa hiukan haastoi kertomaan taas lisää ajatuksista jatkaa tulevaa Tuusulanjoentietä Tuusulanväylälle.

Ajatus on seurausta havainnosta, kuinka kallista on ylittää tuo Tuusulanjoki tai oikeammin liejuinen ja savinen Tuusulanjokilaakso. Tuusulanjoentie siltoineen ja alikulkuineen maksaa kuulemma rapiat 6 miljoonaa euroa eli siihen menevät reilun vuoden rakennusvarat Tuusulalta. Mielestäni on hyvä kysymys, että "eikö noin kallista investointia pitäisi hyödyntää tehokkaammin?".

Toinen hyvä kysymys on, että jos metropolihallinto tulee, haluaako se rakennettavaksi tien Lahelasta Hyrylään vai Lahelasta Tuusulanväylälle? Veikkaan jälkimmäistä.

Tässä tulee väistämättä molempia "hyviä kysymyksiä" pohtiessa asettaneeksi vastakkain Lahelanorren ja Tuusulanjoentien. Lahelanorrelle on varmasti tarvetta. Lahelanorren miinus on se, että sitä ei mitenkään saada - liitetään se Hyrylän päässä Nappulakujaan tai Hyrylänkatuun - jouhevaksi liikenneväyläksi vaan siitä tulee pakostikin "vain" lahelalaisten reitti Hyrylän palveluihin. Kun Lahelanorsikin menee yli tuon liejuisen virran, eikö ole odotettavissa, että tie siltoineen maksaa vähintään sen, minkä Tuusulanjoentie. Jos mennään yhdellä sillalla kerralla yli Tuusulanjoen ja Hämeentien, selvitään ehkä 10 miljoonalla. Jos mennään ensin sillalla yli Tuusulanjoentien ja sitten alikululla Hämeentien ali, en uskalla ajatellakkaan loppusummaa...

Mutta jos pärjäisimme ilman Lahelanortta, mitä olisi odotettavissa Tuusulanjoentien jatkamiselta Tuusulanväylälle?

maaperakartta_topografialla_tuusulanjoentie_640x640_b.png

Valkea viiva Lahelantieltä Jokitielle on tuleva Tuusulanjoentien linjaus. Valkea viiva Ruotsinkyläntieltä Tuusulanväylälle on yksi mahdollinen Tuusulanjoentien jatkeen linjaus.

Maaperäkartan mukaan - kiitos jälleen Paikkatietoikkunalle - maapohja on hietaa, hiekkamoreenia ja kalliota. Olennaisesti helpompaa rakennusalustaa kuin savi tai lieju. Kun vielä sopivasti Tuusulaväylän itäpuolelta löytyy Tuusulanjoentien jatkeeksi Vanha Tuusulantie, tulee ainakin minulle mieleen, että tässä saattaisi olla sopuhintainen ratkaisu.

Liikenneilloissa on moneen kertaan muistutettu Koskenmäen kiertoliittymän yhteydessä, että kiertoliittymän parantaminen ohjaa liikenteen seuraaviin sumppuihin, jotka ovat Hyrylän eteläinen kiertoliittymä ja Tuusulan Itäväylän risteys Riihikalliossa. Tuusulanjoentien jatke veisi liikenteen Helsinkiin suuntautuvan liikenteen sumppujen ohi.

Tunnustan, että idea on omani. Olen insinööri, en poliitikko. Katsoessani karttaa vain huomasin, että tässä olisi hyvät mahikset saada liikennepulmia ratkaistuksi kohtuuhinnalla. Voi olla poliittisia syitä rakentaa Lahelanorsi mieluummin kuin tämä. No, Lahelanorressa olisi ainakin enemmän töitä rakennusliikkeille. Mutta rahat ovat veronmaksajien rahoja - minunkin - joten olen huolissani, minne Tuusula rahansa laittaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuusulanjoentie, liikenneverkko, työmatkaliikenne, metropolihallinto, Tuusula, Lahela, Ruotsinkylä

Hyrylän hävittäjät vuonna 1966

Perjantai 30.8.2013 - Reino Myllymäki

Hyrylän hävittäjiksi kutsuttiin kuorma-autoja, joilla kuljetettiin soraa ja hiekkaa Hyrylän suunnasta Helsingin lukuisille rakennustyömaille. Yleisradion Elävästä arkistosta löytyy vajaan tunnin mittainen dokumentti elokuulta 1966, josta saa hyvän kuvan tieliikenteen tiheydestä, ajotavoista ja silloin käytössä olleesta kalustosta Tuusulantiellä.

30-46 minuutin kohdalla useaan otteeseen näkyvä tienpätkä näytti omissa silmissäni Mätäkivenmäen tienoolta Firan eteläpuolelta mutta voin olla väärässäkin.

Dokumentin toinen toimittaja on - kukapas muu ja äänestähän sen tuntee - nuori Hannu Karpo.

Lahelantietäkin hävittäjät kuulemma tuohon aikaan käyttivät. Mutta Tuusulantie oli päällystetty, Lahelantie ei; se sai päällysteensä vasta 1976.

Reino Myllymäki

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hyrylä, sora, kuorma-auto, tieliikenne, turvallisuus

Lahenorsi - onko yli Tuusulanjoen ja ali Hämeentien ainoa vaihtoehto?

Sunnuntai 23.6.2013 - Reino Myllymäki

Kun sattui hetkeksi sadesää, juutuin ajattelemaan - työasioide sijaan, onneksi - Lahelanortta. Ensiksi tuli mieleen Matti Alangon ehdotus Lahelanpelto II liikenteen järjestämiseksi ainakin Autiosaran osalta.

Autiosarka

Autiosaraksi kutsutaan Autiorinteen eteläpuolella olevaa aluetta, jossa kunta omistaa nykyään noin 12 hehtaaria maata. Hyvää rakennusmaata - vaikka onkin peltoa - sillä alue sijoittuu suurimmaksi osaksi etelärinteeseen.

Autiosaran hyödyntäminen asuntoalueena olisi mahdollista jatkamalla Nahkelantielle ulottuvia teitä - Autionkujaa ja Huhtatietä. Tämä ei liene Autiorinteen asukkaiden mieleen, ainakin Päivö Kuusisto nosti viime kuntavaaleissa esiin seikan, että Lahelanpellon liikennettä ei saisi johtaa olemassaolevien katujen vaan Lahelanorren kautta. Toisaalta Autionkuja ja Huhtatie tuskin tällä hetkellä ovat hurjasti liikennöityjä.

Matti Alanko ehdotti Autiosaralle sellaista liittymää Hämeentielle, jonka periaatteen hän oli nähnyt ulkomailla. Tuo liittymähän tulisi Koskenmäen kiertoliittymän Hyrylän eteläisen kiertoliittymän puoliväliin. Liittymässä pääsisi kääntymään vain oikealle: Autiosarasta etelään ja Hämeentieltä pohjoisesta. Autiosarasta pohjoiseen pääsisi vain kiertämällä eteläinen kiertoliittymä ja vastaavasti Hämeentieltä etelän suunnasta Autiosarkaan kulku kävisi kiertämällä Koskenmäen kiertoliittymä.

autiosarka_2013-06-22.png

Tällainen liittymä olisi kustannuksiltaan siedettävä mutta liikenne rasittaisi enemmän molempia kiertoliittymiä. Jos Autiokujalta tai Huhtatieltä pääsisi Autiosarkaan, Autiosarasta tulisi helposti oikotie, joka ohittaisi Koskenmäen kiertoliittymän.

Lahelanorsi

Lahelan yleissuunnitelmassa Lahelanorren päälinjaus kulkee ensin Tuusulanjoen yli ja sen jälkeen Hämeentien ali. Paikka jossa nämä tehdään peräkkäin, on perustamisolosuhteiltaan todella huono.

Periaatteessa termi "huonot perustamisolosuhteet" tarkoittavat samaa kuin "kallis". Kantavat rakenteet joudutaan ulottamaan kantamattoman savi- ja liejukerroksen läpi kantavaan maapohjaan; kallioon tai tukevaan maakerrokseen saven alla. Tämä voidaan tehdä massanvaihdoilla siten, että yksinkertaisesti kaivetaan huono maa pois ja laitetaan hyvää tilalle, tai paalutuksella. Kumpikaan ei ole halpa vaihtoehto.

Jos asuntorakentaja joutuu paaluttamaan, hän haluaisi rakentaa paalujen päälle mieluummin korkean kuin matalan talon. Näin paalutuksen kustannukset tulevat mahdollisimman monen asuntoneliömetrin maksettaviksi. Tuli mieleen analogia Lahelanorteen: kannattaisiko rakentaa silta, joka menee kerralla sekä Tuusulanjoen että Hämeentien yli? Silta osuisi toki suoraan sen sillan yläpuolelle, jolla Hämeentie ylittää Tuusulanjoen... mutta onhan tällaisia ratkaisuja tehty ennenkin, esimerkiksi kolmostielle Tampereen eteläpuolella. Yksi silta saattaisi olla halvempi kuin kaksi.

Eikä siinä kaikki. Sillan kaaren lakipiste tulisi toki merkittävästi korkeammalle tässä vaihtoehdossa kuin pelkän Tuusulanjoen ylittävässä vaihtoehdossa. Mahdollistaisiko tämä Lahelanorren linjaamisen Hyrylänkadun jatkeeksi Nappulakujan sijaan? Ainakin Lahelanpelto II:n yleisötilaisuudessa asiantuntijat totesivat, että Hämeentien alituksen jälkeen Lahelanorren ja Hyrylänkadun korkeusero on liian suuri.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lahela, Lahelanorsi, Autiosarka, liikenne

Vanhemmat kirjoitukset »