160-17-1 187

Maanantai 15.8.2016 - Reino Myllymäki

Osallistuin viime viikolla Ruotsinkylän Koti ja Koulu ry:n järjestämään suojatiepäivystykseen perinteisellä paikallani eli Lahelantien ja Alikyläntien risteyksessä eli "vanhan kaupan kulmalla".

Viime vuonna päivystykset jäivät tosin väliin polvileikkauksen takia mutta muuten olen osallistunut tähän syksyiseen rientoon joka vuosi siitä saakka, kun tietoisuuteeni tämä vapaaehtoistyön muoto on tullut. Heti, kun tiedän milloin koulut Tuusulassa alkavat, varaan kalenteristani loppuviikon aamuhetket suojatiepäivystykselle.

Aikaisemmin olen päivystänyt jotain 8.15-8:50, kun olen huomannut, että ennen klo 8.20:tä ei tuolle suojatielle koululaisia tule. Nyt päivystysaikaa oli venytetty klo 7.30-9 ihan perustelluista syistä ja niinpä yritin päästä suojatielle puoli kahdeksaksi, vaan en onnistunut. Kahden aamun yhteistulos oli kuitenkin 160 minuuttia suojatiepäivystystä.

Alikyläntien risteys ei ole kovin suosittu Lahelantien ylityskohta, vaikka suojatie sinänsä on paremmanpuoleinen keskikorokkeineen. Kun Ruotsinkylän koululle mentäessä edessä on heti jyrkkä mäki, alikyläläiset lapset menevät Lahelantien yli Hernemäentien risteyksessä, sillä sitä pidemmälle ei Lahelantietä ylittämättä pääse. Kahden aamun saldo oli 17 kouluikäistä ylittäjää, joista alle puolet lähti kipuamaan kohti Ruotsinkylän koulua ja reilut puolet kohti Mikkolan koulua tai itse asiassa todennäköisemmin kohti Hyrylän koulukeskusta.

Suojatiepäivystäjän oikeuksiin ei paljoa kuulu. Päätehtävä on patsastella huomioliivissä lähellä suojatietä ja olemassaolollaan muistuttaa autoilijoille, että koulut ovat taas alkaneet ja pieniä koululaisia on liikenteessä. No, toki tehtäviin kuuluu myös varoittaa, rohkaista, opastaa ja tarvittaessa saattaa koululaisia yli suojatien - ja lisäksi tervehtiä suojatien eteen pysähtyviä tai ylittäjien takia vauhtiaan hiljentäviä autoilijoita. No, suojatiepäivystäjä sai spontaaneja tervehdyksiä autoilijoilta tänä vuonna aika paljon ja niihinkin tuli vastattua.

Aika kuluu rattoisammin, jos on jotain tekemistä. Minä kulutan aikaani laskemalla autoja ja kaksipyöräisiä Lahelantien käyttäjiä. Jaon jakson max. 15 minuutin jaksoihin ja lähetin tulokset kännykän sähköpostilla itselleni 15 minuutin välein. Tuon 160 minuutin aikana pisteeni ohitse kulki 1 187 moottoriajoneuvoa. 7,4 ajoneuvoa minuutissa.

Ennen kahdeksaa on eniten liikennettä, perjantaina klo 7.35-7.50 pisteeni ohi ajoi 157 ajoneuvoa eli liikennetiheys oli peräti 628 ajoneuvoa tunnissa. Autoja tulee 5-15 auton letkoissa eikä tyhjiä hetkiä juuri ole. Kahdeksan ja erityisesti puoli yhdeksän jälkeen liikenne rauhoittuu. Esimerkiksi torstaina klo 8.30-9.00 autoja tuli 161 eli liikennetiheys oli 322 ajoneuvoa tunnissa. Letkoja tulee edelleen mutta väliin tulee hetkiä, jolloin näköetäisyydellä mihinkään suuntaan ei ollut ainuttakaan ajoneuvoa. Tästä tuli mieleen, että kokemus tien ruuhkaisuudesta näihin aikoihin perustuu suurelta osin sattumaan; jos kohdalle sattuu viiden auton letka, johon menet kuudenneksi, koet tien ruuhkaiseksi ja jos tyhjä tie, koet ei-ruuhkaiseksi.

1 187 ajoneuvosta raskaita ajoneuvoja oli 73 (6 %) sekä mopoja ja mopoautoja 35 (3 %). Raskaista ajoneuvoista osa oli linja-autoja ja osa kuorma-autoista tuli tarkastelujakson aikana tallennettua kahdesti, mennen tullen. Eli kävivät viemässä tai noutamassa jotakin jostakin.

1 187 autosta ainakin 1100 tuntui hiljentävän vauhtia huomioliivini nähtyään. Vaikka siis suojatiepäivystäjällä ei ole mitään erityisoikeuksia, valtaa hänellä näyttää olevan... Kuitenkin on kuljettajia - sekä henkilöautojen että raskaan liikenteen - joiden kaasujalan asentoon ei näytä mikään vaikuttavan. Samoin Alikyläntien STOP-merkin takaa ajetaan pysähtymättä Lahelantielle. Lisäksi erään asfalttifirman lava-auto jätti tylysti pysähtymättä suojatien eteen, vaikka itse olin siirtynyt suojatien kohdalle ja vieressäni oli lapsi valmiina astumaan suojatielle. Hyi!

Urakka on tältä vuodelta ohi. Miellyttävä kuva jäi tällä kertaa päivystyksestä, vaikka aikaa kulutin enemmän kuin tavallisesti. Osasyy on varmaan sää - kumpanakaan päivänä ei satanut ja perjantaina oli jopa aurinkoista - mutta vielä suurempi syy taitaa olla kymmenien ohiajajien tervehdykset ja peukutukset!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikenne, turvallisuus, suojatiepäivystys, koulumatka

Etelä-Tuusulan kouluverkko

Perjantai 1.11.2013 - Reino Myllymäki

Tuusulan kunnan teettämästä palveluverkkosuunnitelmasta on löytynyt yllättävän paljon puutteita. Pahimmat puutteet ovat koulujen vertailukelvottomuus ja ylläpitokustannusten ottaminen huomioon vain yhdeltä vuodelta.

Vertailukelvottomuudella tarkoitan sitä, että osassa kouluista on niiden kyljessä oleva päiväkoti mukana, osassa päiväkotia ei ole. Myös Hyrylän koulukeskuksen kohta on epäselvä: onko lukion tilat mukana? Rusutjärven kohdalla saattaa olla - ainakin tekstin mukaan - mukana vain uusi osa. Jne. Vertailukelvottomia ei pitäisi vertailla.

Ylläpitokustannusten ottaminen huomioon paljastuu Klemetskogin hyperkorkeilla ylläpitokustannuksilla. Korjaukset "sattuivat" tarkasteluvuodelle. Tässä on kaksi perusvikaa: ylläpitoon luetaan mukaan myös perusparannuksen luonteiset investointikulut ja lisäksi ne on otettu vain yhdeltä vuodelta.

Sinänsä palveluverkkosuunnitelmalla on hyvä tarkoitus. Se yritti vaikeuksista vapaana tarkastella, millaisella palveluverkolla kuntalaisten palvelut kannattaisi tuottaa. Valitettavasti suunnitelma juuttui tarkastelemaan olemassaolevien kiinteistöjen lukuja rasitteenaan nuo aikaisemmin mainitsemani puutteet.

Alakouluverkko

Jos ajatellaan palveluverkkoa ala- ja yläkoulujen osalta siten, että kunnan tarkoituksena on tarjota alakoululaisille alle 3 km:n päästä kotoa ja yläkoululaisille alle 5 km:n päästä kotoa koulu, jonne on turvallinen koulumatka, ja tutkitaan nykyisen kouluverkon koulujen välisiä etäisyyksiä, paljastuu mielenkiintoisia seikkoja.

alakouluverkko_2013_korjattu.png

Alakouluverkko Etelä-Tuusulassa. Koulujen sijainti viitteellinen. Punaisella merkityllä kouluilla on useita muita kouluja 3 km etäisyydellä tai alle, oranssilla vain yksi. Vihreällä merkityt koulut ovat sijaintinsa perusteella perusteltuja jatkossakin.

Ensinnäkin, kunnan reunamilla sijaitsevista kouluista on vaikea luopua ilman, että alakoululaisten koulumatka kasvaa yli 3 kilometrin. Tämä puolustaa niin Nahkelan, Rusutjärven, Ruotsinkylän, Paijalan kuin Tuomalankin alakoulujen olemassaoloa.

Sen sijaan keskiosassa on useita kouluja, jotka ovat yllättävän lähellä toisiaan. Esimerkiksi Mikkolan koulu on 3,0 km tai alle sekä Hyökkälän, Riihikallion, Vaunukankaan että Paijalan kouluista. Myös Hyökkälän, Paijalan ja Vaunukankaan koulujen välinen etäisyys on alle 3 km. Optimaalinen koulujen etäisyys lienee luokkaa 3,5-4,5 kilometriä, jolloin kouluverkon "silmiin" ei jää lapsia, joilla on yli 3 km etäisyys johonkin kouluun.

Jos alakouluverkosta haluaa poistaa yhden koulun ilman, että sen poistaminen kohtuuttomasti pidentää alakoululaisten matkaa kouluunsa, järkevin poisto olisi Mikkolan koulu. Sen oppilaat voitaisiin jakaa Vaunukankaalle, Paijalaan, Kirkonkylään ja Riihikallioon. Siis jos niissä on tilaa.

Mikkolan koulun sulkemista tukee myös palveluverkkosuunnitelman tunnuslukuanalyysit. Mikkolan koulu on keskimääräistä kalliimpi ylläpitää (luokkaa 63 €/m2, kun keskiarvo on 57,5 €/m2), sen korjausvelka on keskiarvoa suurempi (luokkaa 23 % kun keskiarvo on 21 %) ja koululla on vähän tyytyväisiä käyttäjiä (alle 25 % kun keskiarvo on luokkaa 65 %).

Lisäys 4.11.2013: Myös Hyökkälän alakoulun poistaminen voisi olla perusteltua, varsinkin jos tilat käytettäisiin yläkoulun hyväksi.

Yläkouluverkko

Myös yläkouluverkkoa tarkasteltaessa huomaa, että koulut sijaitsevat varsin lähellä toisiaan.

ylakouluverkko_2013.png

Yläkouluverkossa koulut sijaitsevat kovin lähellä toisiaan.

Jos tuosta verkosta halutaan ottaa yksi koulu pois, valinta on ilmiselvä. Hyökkälän ja Riihikallion välinen etäisyys on 4,5 km ja Hyrylän koulukeskus on 2,1-2,5 km päässä molemmista. Hyrylän koulukeskus voitaisiin sulkea, jos yläkoululaiset sopivat Hyökkälään ja Riihikallioon. Riihikalliosta on mahdollista tehdä lisätilaa siirtämällä oppilaita Ruotsinkylään.

Kolmen yläkoulun tiivistäminen kahteen myös kasvattaisi jäljelle jäävien koulujen oppilasmääriä. Jos kunnan tarkoitus on tehdä suurempia yksiköitä, hedelmällisempi alue olisi lasten kannalta ylä- kuin alakoulut.

Ruotsinkylän ja Riihikallion välinen etäisyys on 3,5 km. Etäisyyttä voisi lyhentää kilometrillä rakentamalla kevyen liikenteen yhteyden esimerkiksi Rävbäckinkujan ja Veissinkujan välille yli Tuusulanjoen.

Hyrylän koulukeskuksen sulkemista puolustaisi sekin, että koulu on palveluverkkosuunnitelman mukaan kallis ylläpitää (85 €/m2 kun keskiarvo oli se 57,5 €/m2), sen investointivelka on todella suuri (39 %) ja käyttäjien tyytyväisyys on himpun alle keskiarvon (60 %).

Lisäksi sekä Mikkolan koulu että Hyrylän koulukeskus sijaitsevat tonteilla, jotka ovat todella arvokkaita. Ne myymällä olisi kunnan mahdollista saada ihan aikuisen oikeasti rahaa, kyläkouluja myymällä saa vain pennosia, jos niitäkään.

Rykmentinpuiston rakentaminen vaatinee ala- ja yläkoulun rakentamista alueelle; yläkoulun yhteyteen olisi luonteva rakentaa myös lukio, joka korvaisi Hyrylän koulukeskuksen lukion.

Tässä taas uusi pohdinta hieman eri näkökulmasta tehtynä mutta samaan kunnan palveluverkkosuunnitelman aineistoon pohjautuen.

1 kommentti . Avainsanat: Tuusula, palveluverkko, alakoulu, yläkoulu, koulumatka