HSL:ssä siis Tuusulan joukkoliikenteen tulevaisuus

Tiistai 14.2.2017 - Reino Myllymäki

Tuusulan kunnanvaltuusto päätti äänin 31-20 liittää Tuusula Helsingiseudun Liikenteeseen eli HSL:ään.

Päätös oli vaikea, enkä kadehdi kunnanvaltuutettujen osaa. Itse en onnistunut selvää kantaa asian suhteen muodostamaan, sillä asia oli ja on monimutkainen. Kolmella pikakyselyllä pyrin kuitenkin selvittämään asukkaiden kantaa:

  • Niin kauan kun ei puhuta rahasta ja suorien yhteyksien muuttumisesta syöttöliikenteeksi Kehäradalle, HSL-liitos sai vankkaa kannatusta sekä joukkoliikenteen että oman auton käyttäjien joukossa.
  • Kun muistutettiin kustannusten noususta ja suorien yhteyksien menettämisestä, kannatus romahti, etenkin joukkoliikenteen käyttäjien joukossa.
  • Pelkästään Tuusulan vetovoimaa HSL-liitoksen seurauksena tutkittaessa valtaosa oli sitä mieltä, että HSL-liitos parantaa kuntamme vetovoimaa.

Jos ei osaa sanoa mitään järkevää, kannattaa pysyä hiljaa.

Nyt kunnanvaltuusto päätti liittyä 31-20 HSL:ään. Päätös on tehty, aletaan elää sen mukaan. Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joukkoliikenne,

Joukkoliikenne Jyväskylän eteläpuolella kunnossa?

Keskiviikko 4.2.2015 - Reino Myllymäki

Joukkoliikenne Jyväskylän eteläpuolella kunnossa?

Ylen uutisten mukaan liikenneministeri Merja Kyllönen ehdotti tammikuussa 2012, että kilometrikorvaus voisi olla alempi alueilla, joilla joukkoliikenne toimii hyvin. Alue voisi ministerin mukaan ulottua Jyväskylästä etelään.

Olin yhtenä aamuna pojan kanssa uimassa Tuusulan uimahallissa. Poikani kysyi saunassa, millainen päiväni tulee olemaan. Kerroin, että vietyäni hänet hammashoitolaan ajaisin työpaikan postiin Vantaan Tammistoon ja hakisin sieltä pari pakettia. Sitten ajaisin Jumbon SmartPostiin ja hakisin sieltäkin yhden paketin. Sitten ajaisin töihin Perintötielle paperitöitä tekemään ja sielä Otaniemeen iltapäiväksi pitämään IT Forumin työryhmäkokousta. Ja sieltä kotiin.

Saunassa oli muitakin, joten jatkoin sanomalla, että "mitenkähän tämäkin joukkoliikenteellä hoidettaisiin, se kun on kuulemma Jyväskylän eteläpuolella kunnossa". Joku siihen totesi, että "onnistuisi se, mutta siihen saattaisi mennä monta päivää."

Kun kuulin ministerin lausunnon, tuli mieleen, että hän sekoitti päivittäisen työmatkaliikenteen ja työnantajan määräämät kulkemiset. Kulkeminen työpaikalle kun sentään jotenkin voi kuvitella onnistuvan joukkoliikenteellä, työnantajan määräämät työmatkat vain jos asiakkaat ja työpaikka sattuvat olemaan sopivasti joukkoliikenteen reittien varrella.

Jos tekisin kaikki työni CxO:n konttorilla vaikkapa klo 8-16, voisin hypätä kyläni kautta kulkevaan linja-autoon (menee klo 6, 7, 8 ja kouluaikoina jopa klo 9) ja jäädä pois työpaikkaani lähellä olevalla pysäkillä, josta on 1,1 kilometrin kävelymatka töihin. Lähtisin varmaan aamulla klo 7:n bussilla ja iltapäivllä hyppäisin vähän aamun kävelymatkaa pidemmän kävelyn jälkeen Helsingistä 16.15 lähteneeseen bussiin, jolla olisin kotona noin klo 17.

Tämä siis onnistuisi, jos kävisin joka päivä samaan aikaan töissä työnantajani toimistolla, eikä olisi muita kulkemista rajoittavia tekijöitä. Esimerkiksi siihen aikaan, kun jälkikasvu oli lastentarhaiässä, meille kävi onni, sillä perhepäivähoitajalle saattoi lapsen viedä jo klo 7 ja noutaa vasta klo 17. Kaikilla ei ole näin väljät ajat.

Omien kokemuksieni perustella ei kannattaisi väittää joukkoliikenteen olevan kunnossa Jyväskylän eteläpuolella, kun se ei ole kunnossa edes koko pääkaupunkiseudulla kehyskunnista puhumattakaan.

Missä joukkoliikenne on kunnossa?

Käytän mielelläni joukkoliikennettä. YIT:llä ollessani lähes aina, kun kulkuni suuntautui Helsingin keskustaan, hyppäsin Käpylästä lähiliikenteen junaan. Vain pari kertaa jouduin turvautumaan taksiin, kun olin varannut liian vähän aikaa tai lähiliikenne oli jumissa. Helsingin keskustassa, erityisesti metron ja lähijunien vaikutusalueella joukkoliikenne on semmoisessa kunnossa, että auton sijasta voi valita joukkoliikenteen. Muutoin ei.

Kun CxO:n tarjooma perustuu asiakkaan täsmäauttamiseen eikä päiväkausien konsultointeihin, tilanne on vääjäämättä johtanut siihen, että käyn 2-3 paikassa joka päivä. Sitä ei tällä hetkellä mitenkään voi hoitaa julkisella liikenteellä sortumatta tolkuttomiin taksikustannuksiin. Ja kun työssään tarvitsee autoa, ei työmatkaakaan voi hoitaa joukkoliikenteellä.

Onneksi näyttää siltä, että verotuksen kiristämiseksi kaavailtu 15 000 kilometrin katto ei koske minua. Olen vain kahtena kuukautena ajanut yli 1 000 kilometriä työajoja kuukaudessa. 

Kehäradan valmistumisen jälkeen Aviapoliksen joukkoliikenne paranee ja uskon tämän vaikuttavan monien työmatkaliikenteeseen.

Tämä blogikirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran CxO Mentor Oy:n blogissa 1.4.2012.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikenne, tieliikenne, joukkoliikenne, kehärata, Etelä-Tuusula, Lahela, Ruotsinkylä

Joukkoliikenne, tuleeko sitä?

Sunnuntai 1.2.2015 - Reino Myllymäki

Viikko sitten sain julkaistua Liikennekysely 2014:n tulokset, mutta puhtia ja aikaa ei sitten riittänytkään tulosten ruotimiseen. Nyt ajattelin kirjoittaa muutaman rivin.

huttusen_aikataulu_2_1970_pieni.jpgOlin yllättäynyt siitä, että joukkoliikenteellä ei tunnu olevan mitään asemaa Etelä-Tuusulan sisäisessä liikenteessä. Joukkoliikennettä käyttävät ilmeisesti vain koululaiset, joilla on yli kolme tai viisi kilometriä kotoa kouluun eikä heistäkään kaikki; osaa kuljetetaan taksilla ja osa kulkee kilometrirajoista huolimatta jalan, polkupyörällä tai vanhempiensa kyydissä.

Toinen yllätyksen kohde oli, että itäsuuntaan - siis Keravalle - ei kulje kukaan! Sinnehän tiet ovat kunnossa. Mielenkiintoinen tieto Etelä-Tuusulan ja Keravan yhdistämispuuhastelujen näkökulmasta. Myös länsisuunta oli vailla kulkijoitaan mutta sinnehän ei tietkään ole yhtä hyviä.

Sen sijaan Helsingin niemelle kulkijoita löytyi. Heidän lisäkseen etelätuusulalaisia kulkee Itä- ja Pohjois-Helsinkiin, Keski- ja Länsi-Vantaalle, Espooseen ja vielä siitäkin lännemmäksi. Helsingin niemelle arkistin klo 7-17 kulkijoista 45 % käyttää joukkoliikennettä mutta muihin suuntiin kulkijoista ei juuri kukaan. Ja jos kulkeminen sattuu muuhun aikaan kuin arkisin 7-17, oma auto on ainoa vaihtoehto, sillä joukkoliikennettä ei käytännössä ole.

Yritin jälkeenpäin löytää edes yhden ryhmän, jossa joukkoliikenteen käyttäjät muodostaisivat valtaosan. Sellainen löytyi: Helsingin ydinkeskustaan (00100-postinumeroalueelle) arkisin 7-17 kulkevista käyttää 75 % linja-autoa eli siis linjaa 635.

Etelä-Tuusulan joukkoliikenne on suunniteltu arkisin 7-17 joka päivä samaan aikaan samaan paikkaan kulkevia varten, joita se palvelee hädintuskin. Tällaisia ovat ne, joilla on syystä tai toisesta tarkat työ- tai kouluajat. Heitä on kyllä yhä vähemmän ja vähemmän. Heti kun kulkuajat tai kulkukohteet alkavat vaihdella, joukkoliikenteen saa unohtaa. Sama koskee vapaa-aikaan liittyvää kulkemista iltaisin ja viikonloppuisin. Mitään ei ole tarjolla.

Yhteys Kehäradalle esimerkiksi Aviapoliksen asemalle parantaisi toki joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia mutta todellinen parannus tulisi vasta, kun tämä syöttöliikenne toimisi yhtä peittävästi myös iltaisin ja viikonloppuisin kuin Kehäradan raideliikenne. Yhteys, joka sisältää kaksi kulkuvälineen vaihtoa, ei kiinnosta, koska aikaa kulkemiseen menee omaan autoon verrattuna liian kauan. Yhteyksien pitää olla suoria tai korkeintaan yhden vaihdon sisältäviä.

Sanallisista kommenteista voi tuntea etelätuusulalaisten tuskan. Jotkut tuntevat itsensä petetyiksi, kun Tuusula ei tarjonnutkaan Helsingin kaltaisia joukkoliikennemahdollisuuksia. Joka perhe tarvitsee auton ja mitä todennäköisemmin yhden jokaista yli 18-vuotiasta kohden.

Lahelan kasvu 1950-1970-luvuilla perustui kolmeen asiaan: kunta suhtautui myötämielisesti omakotirakentamiseen, tarjolla oli kohtuuhintaisia tontteja ja V.J. Huttusen linja-auto vei jopa 24 kertaa päivässä Helsinkiin! Hyrylään Lahelasta ja Ruotsinkylästä ei joukkoliikenteellä oikein päässyt, Helsinkiin kylläkin.

Uskon vakaasti siihen, että myöhemminkin Lahelaan muuttaneet ovat ajatelleet yhtäaikaa hyvää asuinympäristöä ja järkeviä liikenneyhteyksiää hankkiessaan alueelta tontin tai omakotitalon. Kun ostimme itse tontin vuonna 1997 Lahelasta, kellotimme, että Helsingin Käpylästä ajaa 9 minuutissa Maantiekylään. Samassa ajassa ei ehtinyt pitkällekään Espoon suuntaan ruuhkaista Kehä I:stä pitkin.

Jos syntyisi tilanne, jossa yhteyden saamiseksi Kehäradalle linja 635 pitäisi lopettaa, muistutan, että kyselyn mukaan vain 37 % linjan 635 käyttäjistä voisi saada Kehäradasta korvaavan vaihtoehdon. Linja 635 siis tarvitaan.

Linja 635:n jotkut vuorot ovat nykyään niin täynnä, että ihmisiä seisoo käytävillä. Lisäksi lehdistä saa lukea, että lisävuoroja ei ole tulossa, koska linja ei kannata. Tuntuu ihmeelliseltä, että joukkoliikenne ei kannata edes täysin bussein! En yhtään ihmettele, jos jotkut kaipaavat V.J. Huttusen aikoja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikenne, tieliikenne, joukkoliikenne, kehärata, Etelä-Tuusula, Lahela, Ruotsinkylä

Kehäradan Ruskeasannan asemasta ratkaisu Etelä-Tuusulan joukkoliikenteeseen?

Torstai 13.6.2013 - Reino Myllymäki

Tämänpäiväisen Keski-Uusimaan Lukijan kynästä -palstalla Ruut Sjöblom patistaa Tuusulan kuntaa ottamaan osaa Kehäradan Ruskeasannan aseman ja liityntäpysäköinnin kustannuksiin. Asema maksaa noin 40 miljoonaa euroa, josta valtio on luvannut kustantaa vähintään 68,5 %, jolloin kunnille jää enintään 31,5 % eli rapiat 12 miljoonaa euroa.

Ruotsinkylän kyläyhdistyksen ja Lahela-seuran järjestämissä liikenneilloissa on otettu joka kerta esiin joukkoliikenteen parantaminen ja viimeisissä liikenneilloissa on ehdotettu sukkulabussilinjan rakentamista kulkemaan pääradan Keravan asemalta Hyrylän, Lahelan ja Ruotsinkylän kautta pääradan Korson asemalle tai Kehäradan Ruskeasannan asemalle. Ruotsinkylässä linja kulkisi uuden Bergan liityntäpysäköinnin kautta.

Ehdotettu ratkaisu on mielestäni loistava, jos ratkaisu toteutetaan oikein. Ensinnäkin: Ruskeasannan asema pysäköintialueineen tarvitaan, sillä se yhdistää bussilinjan eteläpäästään tehokkaammin raideliikenteeseen kuin Korson asema. Toiseksi, sukkulana Keravan aseman ja Ruskeasannan aseman väliä kulkevan linja-auton vuorovälin olisi oltava riittävän tiheä ja kattaa myös keskipäivät, illat ja viikonloput. Kolmanneksi: kulkeminen Bergan liityntäpysäköinnin toisi kulkemiseen uusia vapausasteita: voit jättää autosi Ruotsinkylään, jolloin Ruskeasannassa riittää paremmin tilaa muille.

Kehärata valmistuu heinäkuussa 2015 ja Ruskeasannalle on tehty jo asemavaraus. Kehäradan sivujen mukaan Ruskeasannan asema toteutetaan Kehäradan II vaiheessa. Mielestäni se pitäisi aloittaa mahdollisimman pian - vaikka heti - tai viimeistään 2015.

Se on nimittäin niin, että Ruskeasantaa lähemmäksi ei raiteet Etelä-Tuusulaa tule vuosikymmeniin. Ja vaikka bussit ovat ok, vasta toimiva raideliikenne - Kehäradalle luvataan 10 minuutin vuorovälit - saa ihmiset jättämään henkilöautot parkkiin ja siirtymään joukkoliikenteeseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuusula, Lahela, Ruotsinkylä, joukkoliikenne

Kuolemattomia sanoja

Tiistai 4.6.2013 - Reino Myllymäki

"Uuden tien tai uusien tiekaistojen rakentaminen ei ole missään ratkaissut liikenteen ruuhkautumista. Käytäntö osoittaa, että autot täyttävät uudet väylät sitä mukaa kun niitä rakennetaan. Ainoa toimiva ratkaisu ruuhkiin on joukkoliikenteen lisääminen", sanoi Tuusulan kunnan kaavoituspäällikkö Asko Honkanen (Keski-Uusimaa -lehden mukaan) 21.5.2013 Kiventaka-yleissuunnitelman yleisötilaisuudessa Vaunukankaan koululla.

Kuolemattomia sanoja. Niitä siteerasi Keski-Uusimaa -lehti jo perjantaina 31.5.2013 kertoessaan Koskenmäen kiertoliittymän parantamisesta. Ja tullaan siteeraamaan. Harva lausahdus on yhtä aikaa periaatteessa niin oikein ja käytännössä niin väärin.

Koskenmäen kiertoliittymän läheisyydessä asuvien määrä kasvanut 64 % 11 vuodessa

Koskenmäen nykyinen kiertoliittymä otettiin käyttöön hieman ennen vuoden 2000 asuntomessuja. 31.12.1999 Nummenkankaalla asui 231, Koskenmäellä 597, Paijalassa 147 ja Vesitorninseudun tilastoalueella (Vaunukangas, Ristikivenmäki, Ristikiven teollisuusalue ja Lahelanrinne ml. Lahelankangas) 2 248 asukasta. Yhteensä 3 223 asukasta.

Vuoden 2010 lopussa (kunnan sivuilta en löytänyt tuoreempaa tietoa) Nummenkankaalla asui 975, Koskenmäellä 614, Paijalassa 512 ja Vesitorninseudulla 3 193 asukasta. Yhteensä 5 294 asukasta. Lisäystä 11 vuodessa on 2 071 asukasta eli 64 %. Vuosikasvu on 4,6 %. Jos kasvu on jatkanut samaa latuaan, viime vuoden lopussa Koskenmäen kiertoliittymän välittömässä ympäristössä asui jo 5 792 asukasta.

Kun kiertoliittymä ei ole viimeisten 13 vuoden aikana parantunut mitenkään, on ymmärrettävää, että 4,6 % väestönkasvun seurauksena kiertoliittymä on yksinkertaisesti käynyt riittämättömäksi. Paikallisen asujamiston lisäksi kiertoliittymää käyttävät toki muutkin ja sekin liikenne on ollut kasvu-uralla.

Mitä yritän tällä sanoa? Jos kunta kaavoittaa asuntotontteja alueelle ja ihmiset tontteja ostavat ja niille rakentavat, on luonnollista, että liikenne lähtökohtaisesti kasvaa ja liikenneyhteydet käyvät riittämättömiksi. Tällainen syy-yhteys pitäisi kyllä ammatti- ja tiedekorkeakoulutasoisella koulutuksella ymmärtää. Jos Stenbackaan rakennetaan 22 uutta omakotitaloa ja suomalaisella perheellä on keskimäärin 1,7 lasta, kellekkään kunnan suunnittelijalle ei pitäisi olla yllätys, että Stenbackasta tulee parin vuoden päästä noin 40 lasta alueen päiväkoteihin ja kouluihin.

Julkishallinnon avoimen datan hyödyntämisestä yksityissektorilla puhutaan paljon. Olisiko paljon pyydetty, että kunnan eri toiminnot vaihtaisivat dataa edes keskenään?

Julkisella liikenteelläkö oman auton käyttö kuriin?

Julkinen liikenne on kuulemma Jyväskylän eteläpuolella kunnossa. Höpön-höpön. Se ei ole kunnossa edes Helsingissä. Kun tuo lause lausuttiin, puhuttiin kilometrikorvausten rajoittamisesta. Valtiovallan päättäjät eivät ymmärtäneet, mitä eroa on kodin ja työpaikan välisellä matkustamisella sekä työnantajan määräämillä työmatkoilla. 

Esimerkiksi Lahelan julkinen liikenne koostuu lähinnä kahdesta linjasta. Sisäisen linjan 67 eka vuoro lähtee kello 7, viimeinen 16.15. Keskipäivällä on 2 tunnin tauko. Seudullinen linjan 632/635 eka vuoro ähtee Hyrylästä 5.50 ja vika 16.50. Keskipäivällä 5 tunnin tauko. Kysymys kuuluu: miten joukkoliikenne palvelee esim. vuorotyöläisiä? Miten joukkoliikenne palvelee illalla harrastuksiin menijöitä ja sieltä tulijoita? Miten viikonlopun kulkijoita? Ei mitenkään, sillä iltaisin, öisin ja viikonloppuisin linja-autot eivät ko. linjoilla kulje ollenkaan!

Kun julkista liikennettä ei ole, sitä ei voi käyttää. Kun julkista liikennettä ei käytetä, sitä ei ole. Muna ja kana. Lahelaan muutto on perinteisesti tarkoittanut kahden henkilöauton hankkimista  per perhe. Jos tätä aiotaan muuttaa, on joukkoliikennettä ihan aikuisen oikeasti lisättävä, erityisesti iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.

Työelämä muuttuu

Jos ajat klo 10:n jälkeen Tuusulanväylää Helsinkiin, saat ajaa melkein yksin. Sama juttu klo 16:n aikaan. Sinne ei ole menijöitä, tulijoita kylläkin. Ruuhkamme ovat ajallisia ja paikallisia.

Monilla työpaikoilla sovelletaan liukuvia työaikoja, jotka mahdollistavat kulkemisen säätämisen. Mutta jos lapset saa viedä päivähoitoon aikaisintaan klo 7 ja hakea ennen klo 17:ää, liukuvan työajan hyödyntäminen on vähän niin ja näin. Otin tämän esille siksi, että on olemassa monenlaisia käytäntöjä, jotka estävät työajan liukumisen ja sitä kautta ruuhkien tasaamisen, ja joita pitäisi kyseenalaistaa. Nuohoojatkin näyttävät olevan liikkeellä aina arkipäivisin klo 8-15, vaan ei kesäiltaisin eikä viikonloppuisin, kun ihmiset ovat kotona.

On olemassa ammatteja, joissa liukumat eivät tule kyseeseen. Vuorolleen tulee vuorotyötä tekevän ehtiä. Mutta on olemassa yhtä enemmän ja enemmän työtehtäviä, joita oikeasti voisi hoitaa kotoa käsin. Hassua, että niitä kutsutaan etätyöksi eikä lähityöksi. Se kuvastaa asenteitamme. Toimistolle on ehdittävä "leimaamaan kellokortti", oli sää ja liikenne mikä hyvänsä. 

Rakennetaan teitä ja lisäkaistoja

Kyllä se vain on niin, että uusia teitä ja lisäkaistoja on rakennettava sitä mukaa kun liikenne lisääntyy. Mutta niinkuin Lahelan ja Ruotsinkylän liikenneilloissa on todettu, Koskenmäen kiertoliittymän parantamisen myötä pullonkaula siirtyy jonnekin Riihikallion tienoille. Niinpä jonkinlainen kokonaissuunnittelu olisi tarpeen.

Tulevaa Tuusulanjoentietä pitäisi samantien jatkaa Vanhalle Tuusulantielle yli Tuusulanväylän. Ja Tuusulanväylän kohdalle rakentaa rampit. Näin saataisiin Lahelan ja Ruotsinkylän liikenne pois Koskenmäen ja Hyrylän kiertoliittymistä. Taitaa olla kerettiläinen ajatus.

Ja liityntäpysäköintejäkin pitää rakentaa, jotta julkisen liikenteen käyttö mahdollistuu. Ja julkista liikennettä pitää lisätä. Vuonna 1970 Lahelasta meni arkipäivisin 24 bussivuoroa Helsinkiin, nyt 10.

3 kommenttia . Avainsanat: liikenne, liityntäpysäköinti, joukkoliikenne, suunnittelu

Arkipäivisin 24 bussivuoroa Lahelasta Helsinkiin

Torstai 23.5.2013 - Reino Myllymäki

Lahelan ja Ruotsinkylän liikenneilloissa on aina silloin tällöin pulpahdellut esiin tapaus Huttunen. Korsolainen liikennöitsijä V.J.Huttunen harjoitti linja-autoliikennettä Lahelasta Korsonn kautta Helsinkiin vuodesta 1932 saakka.

Sattuipa eteeni liikennöitsijä Huttusen bussiaikataulu vuodelta 1970. Mikäli ymmärrän oikein, Lahelasta lähti arkipäivisin 24 vuoroa Helsinkiin, ensimmäinen klo 5.15 ja viimeinen klo 23.30. Lisäksi Hyrylästä ajettiin muutama vuoro Ruotsinkylän kautta Helsinkiin ja Lahelasta Hyrylän kautta Korsoon.

Aikamoinen bussiliikenne tarvittiin asukasmäärälle, joka oli suurinpiirtein 10 % nykyisestä. Mutta eipä ollut silloin henkilöautoja kuin murto-osa nykyisestä.

Nykyään vuoroja on 10. Viisi aamu- ja viisi iltapäivällä. Eka lähtee Hyrylästä 5.50 ja vika 16.50.

V.J. Huttusen 1970-luvun aikataulut löytyvät Suomen Linja-automuseon sivuilta. Valokuvia Huttusen busseista löytyy Bussidatan sivuilta.

Jos jonkun kokoelmista löytyisi valokuvaa Huttusen busseista Lahelantiellä, pyydän ottamaan yhteyttä allekirjoittaneeseen, p. 044 306 3954 tai reino.myllymaki(at)iki.fi.

2 kommenttia . Avainsanat: joukkoliikenne, Huttunen, Lahela

Bergan kaarteen liityntäpysäköinti etenee

Keskiviikko 24.4.2013 - Reino Myllymäki

Bergan liityntäpysäköinti etenee ripeästi. Itse asiassa ripeämmin kuin on luvattu. Positiivista.

Alunperinhän liityntäpysäköintiä kaavailtiin jonnekin Firaan. Ruotsinkylän kyläyhdistyksen ja Lahela-seuran keväällä 2011 pidetyssä liikenneillassa pystyttiin osoittaamaan kuitenkin pysäköintialueelle parempi paikka.

Bergan kaarteessahan - siis paikassa jossa Maisalantie kaartuu lähelle Tuusulanväylää - on perinteisesti pidetty epävirallista liityntäpysäköintiä tienpohjalla, joka alunperin on ollut osa Ruotsinkylää ja Korsoa yhdistävää tietä. Tuusulanväylän rakentamisen vuoksi tieyhteys jäi pois käytöstä ja on nykyään yksityistä maata.

Vieressä oli kuitenkin moottoritien tiealueeseen kuulunut koivikko, jolle olisi mahtunut pieni 20-30 auton liityntäpysäköinti. Kunta päätyi kuitenkin ely-keskuksen kanssa Tuusulanväylän ylittävän kevyen liikenteen sillan eteläpuoliselle alueeseen. Sekin tosin taisi olla ely:n aluetta.

Liityntäpysäköinnin saattoi odottaa etenevän suotuisassa tuulessa, koska se oli mm. joukkoliikennettä ja vihreitä arvoja tukeva hanke.

Keski-Uusimaan 31.8.2012 julkaiseman jutun mukaan rakentamaan päästäisiin seuraavana keväänä eli keväällä 2013. Seuraavan päivän lehden pääkirjoitus puolestaan pani mielestäni ihan tarpeettomasti vastakkain Bergan kaarteesta Tuusulanväylän bussipysäkille rakennettavan kevyen liikenteen väylän (n. 20 000 €) ja Ristikiventien risteyksen alikulun (1 000 000 - 2 000 000 €) rakentamisen.

Marraskuussa 2012 pidetyssä liikenneillassa asiat olivat edenneet niin pitkälle, että kunta tiesi suunnittelevansa liityntäpysäköintialuetta noin 65 autolle sekä bussin kääntöpaikalle. Moni piti liityntäpysäköintialuetta suurena verrattuna epävirallisen liityntäpysäköinnin automäärään (5-10). Oma ensireaktioni oli samanlainen. Olemme kuitenkin väärässä.

Liityntäpysäköinnin valmistumisella juhannuksena 2013 tulee olemaan arvaamattomat vaikutukset. Kun yhtä-äkkiä meillä onkin laillinen pysäklöintialue, auton jättäminen Bergan kaarteeseen saattaa muodostua totuttua suositummaksi vaihtoehdoksi. Samalla saadaan parkkitilaa Mätäkivenmäen suunnistuksille yms. harrastuksille. Bussin kääntöpaikka ... olisiko mahdollista saada linja 67 kiertämään liityntäpysäköinnin kautta... merkitsisikö se, että esimerkiksi Klemetskogin koulun pienet koululaiset saavat jatkossakin turvallisen bussikyydin Tuusulanväylän varresta koulun lähelle?

Kysymyksiä on monia ja niihin saadaan vastauksia aikaisintaan loppuvuodesta 2013. Varmuudella tiedetään, että vaikutuksia tulee olemaan. Veikkaan, että huoli Tuusulanväylän melun kasvusta Lymypirtinkujan kiinteistöille tulee olemaan perusteeton, siinä määrin puustoa on onnistuttu säilyttämään pysäköintialueen ja Maisalantien välissä.

bergan_kaarre_2013-04-19.jpg

Vielä pysäköintialue on ilman lopullista pintaa mutta hyvässä lykyssä se saadaan juhannukseen mennessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liityntäpysäköinti, joukkoliikenne, Ruotsinkylä