Ruotsinkylän koulun Suomi 100 vuotta -lehti

Keskiviikko 21.6.2017 - Virpi Vartiala

Ruotsinkylän koulun oppilaat toteuttivat Suomen juhlavuoden kunniaksi koulun Kotkotus-lehden teemalla Suomi 100 vuotta oppilaiden silmin ja ajatuksin. Lehti on hyväksytty osaksi Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Lehti jaettiin kevätjuhlassa koulun oppilaille ja henkilökunnalle. Lisäksi lehteä toimitettiin kunnalle ja Lottamuseolle.

Oheisessa liitteessä koulun lehti sähköisenä, klikkaa:

Ruotsinkylän koulun Suomi 100 vuotta Oppilaiden silmin ja ajatuksin

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi 100 vuotta, Ruotsinkylän koulu

Lentoparkki Ruotsinkylään?

Tiistai 24.5.2016 - Reino Myllymäki

Moni on huomannut kai Maisalantietä ajaessaan, että Bergan kaarteesta on kadonnut kellertävä talo. Sen tilalle on tullut tiehen uusi liittymä.

bergan_kaarre_2010_pieni.jpg

Itselleni ei ollut yllätys, että talo katosi. Se oli jo aika huonokuntoinen. Etelästäpäin tultaessa talon jälkeen oli ja on tieliittymä. Minulle ei avautunut, miksi puretun talonkin kohdalle on rakennettu tieliittymä.

Nyt näin suunnitelmia, joiden mukaan alueelle aiotaan rakentaa lentoparkki. Siihen on tarkoitus käyttää kaksi tilaa yhteispinta-alaltaan 2,789 hehtaaria eli 27 890 neliömetriä. Kauhean suuresta lentoparkista ei siis ole kyse, varsinkin kun moottoritien reunaan on suunnitelmissa jätetty 25 metrin säilytettävä metsäkaista.

Jäin pohtimaan sitä, että kuka tätä lentoparkkia tarvitsee? Riihikallioon Kodin-Terran luo on noussut lentoparkki, joten jonkinlaista kysyntää näköjään on. Useimmat lentoparkithan ovat lentokentän luoteis- ja länsipuolella; kai niitä muuallakin tarvitaan.

Sitten jäin pohtimaan, että kuinka kiinnostava tuo lentoparkki toteutuessaan olisi lentomatkustajan näkökulmasta. Potentiaaliset asiakkaathan tulisivat Hyrylän, Järvenpään ja Keravan suunnasta Tuusulanväylää pitkin. Ensin ajo ohi Kulomäentien risteykseen, kiepautus 270 astetta Kulomäentielle nokka kohti Korsoa, sitten 90 asteen käännös Vanhalle Tuusulantielle nokka kohti pohjoista ja vielä kiepautus 90 astetta Tuusulanväylän ali Maisalantietä pitkin Bergan kaarteeseen. Olisiko jotain 4,5 kilometriä siitä kohdasta, kun ohitin lentoparkiksi suunnitellun alueen Tuusulanväylällä? Ajaisinko saman tien lentokentälle, jos olisin sinne menossa? Ei tunnu kovin otolliselta paikalta lentoparkille.

Myöskään Etelä-Tuusulan asukkaat eivät riittäne lentoparkin asiakkaiksi.

Mikä siis on maanomistajan motivaatio? Totta kai sitä periaatteessa omalla maallaan saa tehdä mitä tahansa, kunhan se on kaavan ja lakien mukaista toimintaa.

Lentoparkki on suunniteltu kumpuilevalle alueelle. Tietenkin alue pitää raivata, kuoria pintamaat pois ja louhia alue suoraksi. Suunnitelmien mukaan lentoparkin rakentamisen myötä alueelta poiskuljetettaisiin maata 27 900 kuutiometriä. Siis keskimäärin metrin verran joka kohdasta. Suunnitelmat ovat vielä karkeat, toteutuvat louhintatasot saattavat poiketa +/- 0,5 metriä suunnitelluista.

27 900 kuutiometriä on paljon. Jotain 2 000 rekkakuormaa. Hakija on maanrakennusliike.

1 kommentti . Avainsanat: Ruotsinkylä, Berga, lentoparkki, maankäyttö, osayleiskaava

Joukkoliikenne Jyväskylän eteläpuolella kunnossa?

Keskiviikko 4.2.2015 - Reino Myllymäki

Joukkoliikenne Jyväskylän eteläpuolella kunnossa?

Ylen uutisten mukaan liikenneministeri Merja Kyllönen ehdotti tammikuussa 2012, että kilometrikorvaus voisi olla alempi alueilla, joilla joukkoliikenne toimii hyvin. Alue voisi ministerin mukaan ulottua Jyväskylästä etelään.

Olin yhtenä aamuna pojan kanssa uimassa Tuusulan uimahallissa. Poikani kysyi saunassa, millainen päiväni tulee olemaan. Kerroin, että vietyäni hänet hammashoitolaan ajaisin työpaikan postiin Vantaan Tammistoon ja hakisin sieltä pari pakettia. Sitten ajaisin Jumbon SmartPostiin ja hakisin sieltäkin yhden paketin. Sitten ajaisin töihin Perintötielle paperitöitä tekemään ja sielä Otaniemeen iltapäiväksi pitämään IT Forumin työryhmäkokousta. Ja sieltä kotiin.

Saunassa oli muitakin, joten jatkoin sanomalla, että "mitenkähän tämäkin joukkoliikenteellä hoidettaisiin, se kun on kuulemma Jyväskylän eteläpuolella kunnossa". Joku siihen totesi, että "onnistuisi se, mutta siihen saattaisi mennä monta päivää."

Kun kuulin ministerin lausunnon, tuli mieleen, että hän sekoitti päivittäisen työmatkaliikenteen ja työnantajan määräämät kulkemiset. Kulkeminen työpaikalle kun sentään jotenkin voi kuvitella onnistuvan joukkoliikenteellä, työnantajan määräämät työmatkat vain jos asiakkaat ja työpaikka sattuvat olemaan sopivasti joukkoliikenteen reittien varrella.

Jos tekisin kaikki työni CxO:n konttorilla vaikkapa klo 8-16, voisin hypätä kyläni kautta kulkevaan linja-autoon (menee klo 6, 7, 8 ja kouluaikoina jopa klo 9) ja jäädä pois työpaikkaani lähellä olevalla pysäkillä, josta on 1,1 kilometrin kävelymatka töihin. Lähtisin varmaan aamulla klo 7:n bussilla ja iltapäivllä hyppäisin vähän aamun kävelymatkaa pidemmän kävelyn jälkeen Helsingistä 16.15 lähteneeseen bussiin, jolla olisin kotona noin klo 17.

Tämä siis onnistuisi, jos kävisin joka päivä samaan aikaan töissä työnantajani toimistolla, eikä olisi muita kulkemista rajoittavia tekijöitä. Esimerkiksi siihen aikaan, kun jälkikasvu oli lastentarhaiässä, meille kävi onni, sillä perhepäivähoitajalle saattoi lapsen viedä jo klo 7 ja noutaa vasta klo 17. Kaikilla ei ole näin väljät ajat.

Omien kokemuksieni perustella ei kannattaisi väittää joukkoliikenteen olevan kunnossa Jyväskylän eteläpuolella, kun se ei ole kunnossa edes koko pääkaupunkiseudulla kehyskunnista puhumattakaan.

Missä joukkoliikenne on kunnossa?

Käytän mielelläni joukkoliikennettä. YIT:llä ollessani lähes aina, kun kulkuni suuntautui Helsingin keskustaan, hyppäsin Käpylästä lähiliikenteen junaan. Vain pari kertaa jouduin turvautumaan taksiin, kun olin varannut liian vähän aikaa tai lähiliikenne oli jumissa. Helsingin keskustassa, erityisesti metron ja lähijunien vaikutusalueella joukkoliikenne on semmoisessa kunnossa, että auton sijasta voi valita joukkoliikenteen. Muutoin ei.

Kun CxO:n tarjooma perustuu asiakkaan täsmäauttamiseen eikä päiväkausien konsultointeihin, tilanne on vääjäämättä johtanut siihen, että käyn 2-3 paikassa joka päivä. Sitä ei tällä hetkellä mitenkään voi hoitaa julkisella liikenteellä sortumatta tolkuttomiin taksikustannuksiin. Ja kun työssään tarvitsee autoa, ei työmatkaakaan voi hoitaa joukkoliikenteellä.

Onneksi näyttää siltä, että verotuksen kiristämiseksi kaavailtu 15 000 kilometrin katto ei koske minua. Olen vain kahtena kuukautena ajanut yli 1 000 kilometriä työajoja kuukaudessa. 

Kehäradan valmistumisen jälkeen Aviapoliksen joukkoliikenne paranee ja uskon tämän vaikuttavan monien työmatkaliikenteeseen.

Tämä blogikirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran CxO Mentor Oy:n blogissa 1.4.2012.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikenne, tieliikenne, joukkoliikenne, kehärata, Etelä-Tuusula, Lahela, Ruotsinkylä

Joukkoliikenne, tuleeko sitä?

Sunnuntai 1.2.2015 - Reino Myllymäki

Viikko sitten sain julkaistua Liikennekysely 2014:n tulokset, mutta puhtia ja aikaa ei sitten riittänytkään tulosten ruotimiseen. Nyt ajattelin kirjoittaa muutaman rivin.

huttusen_aikataulu_2_1970_pieni.jpgOlin yllättäynyt siitä, että joukkoliikenteellä ei tunnu olevan mitään asemaa Etelä-Tuusulan sisäisessä liikenteessä. Joukkoliikennettä käyttävät ilmeisesti vain koululaiset, joilla on yli kolme tai viisi kilometriä kotoa kouluun eikä heistäkään kaikki; osaa kuljetetaan taksilla ja osa kulkee kilometrirajoista huolimatta jalan, polkupyörällä tai vanhempiensa kyydissä.

Toinen yllätyksen kohde oli, että itäsuuntaan - siis Keravalle - ei kulje kukaan! Sinnehän tiet ovat kunnossa. Mielenkiintoinen tieto Etelä-Tuusulan ja Keravan yhdistämispuuhastelujen näkökulmasta. Myös länsisuunta oli vailla kulkijoitaan mutta sinnehän ei tietkään ole yhtä hyviä.

Sen sijaan Helsingin niemelle kulkijoita löytyi. Heidän lisäkseen etelätuusulalaisia kulkee Itä- ja Pohjois-Helsinkiin, Keski- ja Länsi-Vantaalle, Espooseen ja vielä siitäkin lännemmäksi. Helsingin niemelle arkistin klo 7-17 kulkijoista 45 % käyttää joukkoliikennettä mutta muihin suuntiin kulkijoista ei juuri kukaan. Ja jos kulkeminen sattuu muuhun aikaan kuin arkisin 7-17, oma auto on ainoa vaihtoehto, sillä joukkoliikennettä ei käytännössä ole.

Yritin jälkeenpäin löytää edes yhden ryhmän, jossa joukkoliikenteen käyttäjät muodostaisivat valtaosan. Sellainen löytyi: Helsingin ydinkeskustaan (00100-postinumeroalueelle) arkisin 7-17 kulkevista käyttää 75 % linja-autoa eli siis linjaa 635.

Etelä-Tuusulan joukkoliikenne on suunniteltu arkisin 7-17 joka päivä samaan aikaan samaan paikkaan kulkevia varten, joita se palvelee hädintuskin. Tällaisia ovat ne, joilla on syystä tai toisesta tarkat työ- tai kouluajat. Heitä on kyllä yhä vähemmän ja vähemmän. Heti kun kulkuajat tai kulkukohteet alkavat vaihdella, joukkoliikenteen saa unohtaa. Sama koskee vapaa-aikaan liittyvää kulkemista iltaisin ja viikonloppuisin. Mitään ei ole tarjolla.

Yhteys Kehäradalle esimerkiksi Aviapoliksen asemalle parantaisi toki joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia mutta todellinen parannus tulisi vasta, kun tämä syöttöliikenne toimisi yhtä peittävästi myös iltaisin ja viikonloppuisin kuin Kehäradan raideliikenne. Yhteys, joka sisältää kaksi kulkuvälineen vaihtoa, ei kiinnosta, koska aikaa kulkemiseen menee omaan autoon verrattuna liian kauan. Yhteyksien pitää olla suoria tai korkeintaan yhden vaihdon sisältäviä.

Sanallisista kommenteista voi tuntea etelätuusulalaisten tuskan. Jotkut tuntevat itsensä petetyiksi, kun Tuusula ei tarjonnutkaan Helsingin kaltaisia joukkoliikennemahdollisuuksia. Joka perhe tarvitsee auton ja mitä todennäköisemmin yhden jokaista yli 18-vuotiasta kohden.

Lahelan kasvu 1950-1970-luvuilla perustui kolmeen asiaan: kunta suhtautui myötämielisesti omakotirakentamiseen, tarjolla oli kohtuuhintaisia tontteja ja V.J. Huttusen linja-auto vei jopa 24 kertaa päivässä Helsinkiin! Hyrylään Lahelasta ja Ruotsinkylästä ei joukkoliikenteellä oikein päässyt, Helsinkiin kylläkin.

Uskon vakaasti siihen, että myöhemminkin Lahelaan muuttaneet ovat ajatelleet yhtäaikaa hyvää asuinympäristöä ja järkeviä liikenneyhteyksiää hankkiessaan alueelta tontin tai omakotitalon. Kun ostimme itse tontin vuonna 1997 Lahelasta, kellotimme, että Helsingin Käpylästä ajaa 9 minuutissa Maantiekylään. Samassa ajassa ei ehtinyt pitkällekään Espoon suuntaan ruuhkaista Kehä I:stä pitkin.

Jos syntyisi tilanne, jossa yhteyden saamiseksi Kehäradalle linja 635 pitäisi lopettaa, muistutan, että kyselyn mukaan vain 37 % linjan 635 käyttäjistä voisi saada Kehäradasta korvaavan vaihtoehdon. Linja 635 siis tarvitaan.

Linja 635:n jotkut vuorot ovat nykyään niin täynnä, että ihmisiä seisoo käytävillä. Lisäksi lehdistä saa lukea, että lisävuoroja ei ole tulossa, koska linja ei kannata. Tuntuu ihmeelliseltä, että joukkoliikenne ei kannata edes täysin bussein! En yhtään ihmettele, jos jotkut kaipaavat V.J. Huttusen aikoja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikenne, tieliikenne, joukkoliikenne, kehärata, Etelä-Tuusula, Lahela, Ruotsinkylä

Kiire vai kaaos - ja tänään liikenteessä molemmat?

Perjantai 16.1.2015 - Reino Myllymäki

Eilen ajaessani Tuusulanväylää huomasin, kuinka ihmiset ajavat "vanhasta muistista". Eteläänpäin ajettaessa 60 km/h nopeusrajoituksen alue jatkuu aina Vanhan Tuusulantien risteykseen saakka. Ennen siinä oli 80 km/h. Nyt Vanhan Tuusulantien risteyksestä vaihtuu nopeusrajoitus kuudestakympistä suoraan sataseen. Monet kyllä ajavat liki satasta jo kuudenkympin alueella ja ohittelevat oikealta maltillista ylinopeutta ajavia.

Eilen illalla kävin kuvaamassa liikenneonnettomuuden Ruotsinkyläntiellä. Tienpinta oli kauttaaltaan jäässä ja liukasta. Viime yönä sen päälle satoi uutta lunta.

Tällaisia aamuja ei vuodessa ole monta. Olisiko liian paljon vaadittu, että ihmiset katsoisivat illalla säätiedotusta ja toteaisivat, että huomenaamulla on todella huono sää ja sen vuoksi a) pidän vapaapäivän, b) pidän etätyöpäivän, c) teen aamun töitä kotona ja lähden töihin vasta 9:n jälkeen tai d) otan kelivaraa ja lähden aikaisemmin töihin, jotta olen ajoissa paikalla.

Eräs Lapista pääkaupunkiseudulle muuttanut takavuosien johdettavani ihmetteli pääkaupunkiseudun liikennekulttuuria: säästä riippumatta ajetaan kuin kuivalla kelillä!

Tältäkin aamulta on raportoitu, kuinka autojono painaa niskaan, kun ajaa viittäkymppiä viidenkympin alueella. Hei haloo! Siellä on paksusti satanutta lunta, jota ei ole ehditty aurata pois. Kulku onnistuu, kun ajaa urissa eli siitä mistä muutkin ovat ajaneet. Se ei onnistu reilulla ylinopeudella! Sitä paitsi liukkauden takia jarrutusmatkat ovat pitkiä.

Tämä on niitä päiviä, jolloin yksittäinen kolari aiheuttaa hirveän kaaoksen. Eipä aiheuteta sitä omalla törttöilyllä.

1 kommentti . Avainsanat: liikenne, lumisade, huono keli, kiire, Lahela, Ruotsinkylä

Liikennehankkeiden varrelta

Maanantai 24.11.2014 - Reino Myllymäki

Kuluva vuosi on ollut Lahelan ja Ruotsinkylänkin kannalta vilkkain tieliikenneyhteyksien parantamisvuosi pitkiin aikoihin. Saatiin uutta kevytväylää Lahelankankaalle, Ristikiventien risteykseen kiertoliittymä, Tuusulanjoentien risteykseen uudet järjestelyt, Jokitien päähän uutta tietä ja kiertoliittymä ja Ruotsinkyläntien päähän keskikoroke ja kevytväylää.

Lisää näyttää olevan tulossa. Lahelantien alkupäähän on tulossa kiertoliittymä, Nahkelantien suuntainen alikulku kevytliikenteelle, ilmeisesti myös Lahelantien alkuun länsipuolelle puuttuva kevytväylän pätkä, Koskenmäen kiertoliittymä, kyläkaupan kohdalle kevyen liikenteen ylityskohta ja Tuusulanjoentielle silta Tuusulanjoen yli ja loput puuttuvasta tiestä. Kaikki tuskin tulee vuonna 2015.

Koskenmäen kiertoliittymän suunnittelun pitäisi valmistua helmikuussa 2015. Mistä rahat liittymän rakentamiseen löytyy ja milloin rakentaminen tapahtuu, on vielä epävarmaa. Varmaa kuitenkin on, että Koskenmäen kiertoliittymän rakentaminen aiheuttaa Hämeentielle ruuhkia, jotka ainakin osittain purkautuvat Lahelaan ja Ruotsinkylään. Vaikkei Hämeentien pohjoisesta suunnasta liikennettä ohjautuisikaan Lahelantielle, Nahkelantietä lännestä tulevat todennäköisesti suuntaavat Lahelantien kautta kohteisiinsa. Vastaavasti lahelalaiset tuskin lähestyvät Hyrylää, Keravaa tai Järvenpäätä tämän jälkeen Koskenmäen kiertoliittymän kautta, vaan etsivät reittiään esimerkiksi Jokitien kautta - ellei Tuusulanjoentie ole silloin valmis. Samaan tilanteeseen ajaa Vaunukankaan kiertoliittymän rakentaminen.

Tuusulanjoentien siltoineen toivoisi siis olevan valmis, kun Koskenmäen ja Vaunukankaan kiertoliittymien rakentamiseen ryhdytään. Joen ylittävien siltojen rakentaminen ei onnistu milloin tahansa, vaan ne tehdään kesällä matalan veden aikana. Kun viime kesä missattiin, siltaa tullaan rakentamaan ensi kesänä, siis kesällä 2015. Jos kaikki menee nappiin, Tuusulanjoentie on liikennöitävässä kunnossa vuoden 2016 alkaessa.

Jos Koskenmäen tai Vaunukankaan kiertoliittymän rakentaminen alkaa vuoden 2015 puolella, edessä on liikennettä Lahelantielle ja erityisesti hengenvaarallisen kapealle Jokitielle. 

Keski-Uusimaa-lehden mukaan (14.11.2014) Lahelanorsi on (taas) haudattu. Tieyhteyden ongelma on koko ajan ollut se, että se ei ratkaise lahelalaisten liikkumisongelmia muualle kuin Hyrylään. Lisäksi tienoo, josta tie pitäisi viedä sekä joen että Hämeentien ali tai yli, on "lilliä". Tien kustannusarvio on 12-15 miljoonaa euroa. Minusta se on paljon ja niinpä mielestäni kannattaakin ensin katsoa, miten Koskenmäen ja Vaunukankaan kiertoliittymien rakentaminen ja Tuusulanjoentien valmistuminen vaikuttavat liikennetilanteeseen ja päättää vasta sitten, mikä on seuraava hanke. Hankkeet ovat nimittäin kaikkea muuta kuin ilmaisia ja joka euro maksetaan kukkarostamme joko kunnan tai valtion kukkaron kautta.

Tuusulanjoentien valmistumisen jälkeen kunnan kannattaa tarkkaan tutkia mahdollisuus jatkaa tie Tuusulanväylän suuntaan Riihikallion eteläpuolitse. Tiedän, että jotkin Stenbackasta tonttinsa ostaneet eivät ole ottaneet huomioon tätä mahdollisuutta - kunta tuskin on sitä aktiivisesti informoinut - mutta Tuusulanjoentie siltoineen on niin kallis investointi, että sitä kannattaa hyödyntää. Tuusulanjoen ylittäminen on kallista!

Tuo hanke ei kuitenkaan voi olla yksittäinen hanke, vaan se liittyy Riihikallion eteläpuolen liikennejärjestelyihin. Miten Tuusulantie väännetään kääntymään itään kohti Keravaa, miten siitä tieyhteys Hyrylään hoidetaan, miten Vanha Tuusulantie ja Tuusulanjoentie liitetään kokonaisuuteen, on auki. Toivoisinkin kunnan järjestävän ideakilpailun tai jotain yhteistä suunnittelua kuntalaisten kanssa sen sijaan, että kehittävät itsekseen ratkaisun, jossa mitään ei voi muuttaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tieliikenne, Lahela, Ruotsinkylä, Etelä-Tuusula, liikennehankkeet, rakentaminen

Kyläpäiwän tietovisan oikeat vastaukset...

Lauantai 20.9.2014 - Reino Myllymäki

Ruotsinkylän kyläpäiwän (Klemetskogs Byadag) yhteydessä järjestettiin tietovisa. Kukaan ei saanut kaikkia kymmentä vastausta oikein mutta kaksi lahelalaista sai yhdeksän oikein, joten kaksoisvoitto Lahelaan. Minä olin toinen näistä onnellisista. Vaan mitäpä ovat oikeat vastaukset ja mistä keksin ne?

  1. Ruotsinkylässä arvellaan olleen asutusta jo 1200-1300-luvuilla. Varmaa tietoa asutuksesta on kuitenkin 1400-luvulta. Kun Lahela (Nicke Finne) mainitaan ensimmäisen kerran 1492, täytyy Ruotsinkylässäkin olla ollut - se kun on lähempänä rannikkoa - asutusta jo 1400-luvulla.
  2. Ruotsinkylän läpi kiemurtelee Tuusulanjoki. Vanhoissa kartoissa joen nimi on Vähäjoki. Kun Vantaa - tuo rakas naapurikaupunki - puuhasi kaavaa Kilan alueelle Schenkerin varastoterminaalille Myllykyläntien ja Katriinantien risteykseen, minulle selvisi, että Tuusulanjoki ei ole Tuusulanjoki Vantaan puolella, vaan Lillån joki.
  3. Ruotsinkylän ja Lahelan talonpojat perustivat Ruotsinkylään oman kaksikielisen koulun vuonna 1894. Ruotsinkylän Koti ja Koulu ry: myy kymmenen vuotta vanhaa Ruotsinkylän koulun 110-vuotishistoriikkia. Siinä kerrotaan koulun perustamistarina; lahelalaisten ja ruotsinkyläläisten yhteistyötä sekin.
  4. Ruotsinkylän metsäntutkimusalue perustettiin vuonna 1923. Metsätieteellinen tutkimuslaitos perustettiin parin kruununtilan aluelle. Mielenkiintoista on se, että nuo metsät oli silloin hakattu aukoksi - tuolla kohtaa meni tsaarin rakennuttama Helsingin uloin puolustuskehä, kilometrin levyinen aukkohakkuu.
  5. Nuorisoseuran talo Solbacken valmistui vuonna 1910. Ruotsinkylässä kerrotaan vitsiä, jonka mukaan sen 100-vuotisjuhlassa oli kaikki perustajajäsenet paikalla.
  6. 1960-luvulla Ruotsinkylän kautta Helsinkiin oli parhaimmillaan 22 linja-autovuoroa päivässä. Muistelen, että 1970-luvulla Lahelasta meni 24 vuoroa ja kaikki Ruotsinkylän kautta, joten...
  7. Kylän kauppa Varuboden lopetti toimintansa vuonna 1988. Tämä tieto tuli vastaan kirjoittaessani Lahela-aiheista artikkelia Tuusulan Aikakirjaan. En ole kaupassa koskaan käynyt.
  8. Vähäsuonkalliolta aukeaa hienot näkymät moneen suuntaan. Kallioalueen koillisjyrkänteeltä näkyy Hyrylän vesitorni. Se näkyy oman taloni katolta myös, Keravan ja Järvenpään tornien näkemiseen ei ole mitään mahkuja. 
  9. Proffan pytingillä kokoonnutaan nuotion äärelle kuukauden viimeisenä tiistaina alkuillasta. Tuota, tuota... olin paikalla viimeksi ;-)

  10. Tätä syksyistä kylätapahtumaa vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2007. Muistan nähneeni tapahtumaa koskevan taulun, joka oli päivätty vuodelle 2008. Vastasin siis 2008, mikä oli väärin.

Kysymykset, vaihtoehdot ja oikeat vastaukset pdf-tiedostona.

Moni asia on valjennut paikallishistoriaa - minun tapauksessani Ruotsinkylään läheisessä kytköksissä olevan Lahelan historiaa - tutkiessani Tuusulan Aikakirjan artikkelia varten. Tuo viime vuonna julkaistu artikkeli tulee laajenemaan kyläkirjaksi vielä tänä vuonna, mikäli vain aikaa riittää.

1 kommentti . Avainsanat: Ruotsinkylä, Lahela, kyläpäivä, tietokilpailu, tietovisa, paikallishistoria

Valhe on valhe...

Keskiviikko 10.9.2014 - Reino Myllymäki

Luin hiljattain Pentti Virrankosken kirjoittaman Antti Chydeniuksen elämänkerran. Antti Chydenius, Kokkolan rovasti ja valtiopäivämies, tunnetaan parhaiten ehkä siitä, että hänen kuvansa oli Suomen viimeisessä tuhannen markan setelissä.

Antti Chydeniuksen (1729-1803) kirjoittaminen pamflettien ja kirjojen tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Eräissä kirjoituksissa hän viittasi Ruotsin vuosittaiseen muuttotappioon, jonka arvioitiin 1700-luvun loppupuolella olevan 8 000 ihmistä. Mistä tuo luku tuli, sitä ei tiedä kukaan. Jälkipolvet ovat todenneet luvun olevan yläkanttiin. Sen todenperäisyyttä ei aikanaan koskaan tutkittu ja lukuun luotti moni muukin valtiopäivämies ja virkamies kuin Antti.

Minusta tuntuu, että sekä kuntauudistuksessa että sote-uudistuksessa on asioita, jotka ovat aika tavalla samantapaisia kuin tuo 1700-luvun loppupuolen muuttotappiokäsitys:

  • Sote-palvelujen järjestäminen tulee edullisemmaksi, kun kuntakoko kasvaa.
  • Helsinki-Vantaan lentokenttäalueen kehittäminen on tehokkainta, kun alue kuuluu yhteen kuntaan.

Kumpaakaan väitettä ei ole sen kummemmin perusteltu. Tuolle ensimmäiselle löytyy sen sijaan vasta-argumentteja. Optimikoko ei tutkimusten mukaan ole "mahdollisimman suuri" vaan tuntuvasti pienempi. Lentokenttäalueen kuuluminen yhteen kuntaan taas on argumentti, jota toistellaan mutta ei perustella. Näin se on oikeasti vain perustelematon mielipide, ei totuus. Jos se on valhe, se ei todeksi muutu, vaikka kuinka monta kertaa toistettaisiin.

Asiasta on mahdollista saada selkoa torstaina 11.9.2014 klo 18-20 Ruotsinkylän koululla. Metropolikaupunkiselvittäjät jalkautuvat Tuusulan kunnan kanssa silloin keskustelemaan meidän kuntalaisten kanssa. Paikalle kannattaa tulla jo klo 17.30, sillä silloin Tuusulan kunta tarjoaa Ruotsinkylän Koti ja Koulu ry:n keittämät kahvit leivonnaisen kera. Viimeksimainitut ovat kokemukseni mukaan olleet aina mainiot.

Reino Myllymäki

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valhe, totuus, mielipide, Tuusula, Ruotsinkylä, Focus-alue, Metropolikaupunki, osakuntaliitos

Kunnanvaltuutettujen äänestyskäyttäytyminen Ruotsinkylän-Myllykylän II osayleiskaava -asiassa

Tiistai 1.4.2014 - Reino Myllymäki

Ruotsinkylän kyläyhdistys piti pitkään valmistellun Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavan hyväksymistä pitkälti arvovalintana. Kyläyhdistyksen ja monien Etelä-Tuusulan asukkaiden mielestä ei ole oikein, että kaava mahdollistaa Gunkkärrin ja Vähäsuonkallion yhtenäisen arvokkaan alueen pilkkomisen, Gungkärrin luonnonsuojelulailla suojellun pähkinäpensaslehdon ympärisön poislouhimisen niin, että luonnosuojelualue jää saarekkeeksi louhoksen keskelle, mahdollisten hiidenkirnujen tuhoamisen ja muodostaa suoja-alueet louhijan naapureiden puolelle.

Pääosa kunnanvaltuutetuista päätti, että tällainen toiminta on heidän arvojensa mukaista. Tai heille oli se ja sama, kunhan kaava vahvistuu. Tai he eivät itse päättäneet äänestämisestään, vaan seurasivat ryhmäpäätöstä. Se ja sama. Lopputulos on se, että 33 ei kokenut kallioalueen osoittamista maa-ainesten ottoalueeksi ongelmaksi ja 18 koki. Tässä ne 18, joiden mielestä kaava olisi pitänyt palauttaa valmisteluun:

  • Alanko Matti
  • Friman Kari
  • Heiskanen Sari
  • Helasvuo Hannu (varavaltuutettu Liisa Sorrin tilalla)
  • Kaikkonen Antti
  • Mattila Pentti (varavaltuutettu Monica Avellanin tilalla)
  • Meckelborg, Markus
  • Nyman Ari
  • Reinikainen Tuija
  • Rämö Risto
  • Salonen Jussi
  • Sarenius-Salmenkivi Erja
  • Seppälä Antti
  • Seuna Veikko
  • Stenvall Raimo
  • Toivanen Ilona
  • Visuri Päivi
  • Winqvist Margita

Seuraavat 33 kannattivat kaavan hyväksymistä:

  • Ahlgren Jukka
  • Ahonen Petri
  • Airikka Jerry
  • Heinänen Salla
  • Huhtaluoma Timo
  • Huuhtanen Pasi
  • Hyypijev Ritva
  • Irva, Paula (varavaltuutettu Ruut Sjöblomin tilalla)
  • Juntunen Paavo
  • Järvinen Aarno
  • Kervinen Sanna
  • Kinnunen Kari
  • Kiuru Kim
  • Koivunen Aila
  • Kumpulainen Tuula
  • Kuusisto Merja
  • Kuusisto Päivö
  • Laitinen Sarianna
  • Leppiaho Kari (varavaltuutettu Ilmari Sjöblomin tilalla)
  • Lindberg Arto
  • Malmlund Hans
  • Manninen Laura
  • Mäensivu Karita
  • Mäki-Kuhna Mika
  • Niemelä Eetu (varavaltuutettu Heta Lähteenaron tilalla)
  • Palomäki Ulla
  • Peltonen Jani
  • Rosenqvist Ulla
  • Ruusala Jarno (varavaltuutettu Alla Berghin tilalla)
  • Seppälä Ilkka
  • Tamminen Sami
  • Untamo Lauri
  • Viitanen Kirsi

Äänestikö kunnanvaltuutettusi arvojesi mukaisesti? Olipa vastauksesi kyllä tai ei, on hyvä pitää yhteyttä kunnanvaltuutettuunsa myös vaalien välillä ja lähettää terveisiä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuusula, Ruotsinkylä, Myllykylä, Senkkeri, Gungkärr, luonnonsuojelualue, louhinta, osayleiskaava

Kaavallisen meluntorjunnan paradoksi

Perjantai 28.3.2014 - Reino Myllymäki

Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavatyön yhteydessä Tuusulassa vastaani on tullut monta epäkohtaa. Kirjoitan tällä kertaa kahdesta samantyyppisestä. Asioista, joilla tarkoitetaan hyvää mutta joilla tehdään ikäviä asioita.

Lentomelu

Ruotsinkylä ja Myllykylä sijaitsevat Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolella. Suurinosa laskeutumisista - noin 40 % - tapahtuu kiitotielle 2 luoteesta eli Myllykylän yli. Tämä merkitsee keskimäärin 100 laskeutumista vuorokaudessa.

Vaikka lentokoneiden melu - samoinkuin polttoaineen kulutus - on vähentynyt dramaattisesti 30 vuoden kuluessa ja sen seurauksena lentokentän melualue on kokonaisuudessaan pienentynyt, juuri kiitotien lounaissuunnassa melualue ulottuu nykyään aikaisempaa kauemmas, Finavian aihetta käsittelevän videon mukaan ajoittain Palojoelle saakka. Niinpä kiitotie 2:n lounaissuunnalla on varsin kauas ulottuvat lentomelun verhokäyrät.

Tuusulan kunta on osayleiskaavatyössään lähtenyt liikkeelle siitä, että yli 60 desibelin lentomelualueella asuntorakentaminen ei ole sallittua, vain olemassaolevien korjaaminen on. Vastaavasti 55-60 desibelin alueella ei myöskään saa rakentaa uutta mutta pienimuotoinen täydennysrakentaminen on sallittua. 50-55 desibelin alueella asuntorakentaminen saattaa olla mahdollista mutta lentomeluennusteet ja ääneneristysvaatimukset saattavat rajoittaa sitä. Tällä tavoin kaavoittaja ajattelee suojelevansa ihmisiä lentomelulta, kun ne eivät saa rakentaa lentomelualueille kotejaan.

Jos taas asiaa katsotaan kiinteistön omistajan kannalta, saattaa olla, että asia kääntyy päälaelleen. Rakentamisen rajoitukset pudottavat kiinteistöjen arvoa ja kaikki tämä sen takia, että 100 konetta päivässä kukin keskimäärin 40 sekunnin ajan häiritsee jossain määrin tavallista elämää. Se muuten tekee yhteensä 66,7 minuuttia vuorokaudesta eli 4,6 % koko vuorokauden pituudesta. Alle 5 %! Junaradan tai vilkasliikenteisen tien varressa voi melu olla hyvinkin sekä voimakkaampaa että pitkäkestoisempaa!

Sen sijaan, että kaavoittaja kieltää uusien asuntojen rakentamisen ja vanhojen laajentamisen, sen pitäisi asettaa vaatimuksia rakennuksen vaipan ääneneristykselle. Ääneneristyksen heikoin lenkki on usein ikkuna. Tekemällä ikkunasta reiätön lämmön talteenoton sisältämällä ilmanvaihtojärjestelmällä ja käyttämällä nykyaikaisia ikkunoita, joissa uloimpana lasina on normaalia paksumpi konelasi, saavutetaan olennaisesti parempia ääneneristyksiä. Myös muun vaipan ääneneristystä voi parantaa käyttämällä raskaita rakennusosia eli rakentamalla kivitalon.

Louhintamelu

Maa-ainesten ja varsinkin kallioaineksen otto aiheuttaa melu-, pöly- ja tärinähaittoja. Näitä haittoja louhinnan naapureille pyritään lieventämään 400 metriä leveän suojavyöhykkeen avulla. Jotta tämä vyöhyke toimisi oikeasti suojavyöhykkeenä, alueelle ei voi rakentaa asuntoja eikä alueella luonnollisestikaan voi suorittaa louhimista. Suojavyöhykkeeksi joutuminen alentaa siis kiinteistön arvoa, koska alueelle ei voi rakentaa asuntoja eikä aluetta voi käyttää edes kallioaineksen ottoon.

Ruotsinkylä-Myllykylä II osakaavan valmistelutyössä kaavoittaja on pyrkinyt kaavoittamaan maakuntakaavassa osoitetut kiviainesvarat jokseenkin täysimääräisesti maa-ainesten ottoon käytettäviksi oleviksi. Niinpä maa-ainesten oton suojavyöhykkeet ulottuvatkin kauas louhintaa harjoittavan omistamien kiinteistöjen ulkopuolelle. Louhinnasta aiheutuvia haittoja ollaan siis siirtämässä naapureiden kärsittäviksi - paitsi henkisesti myös taloudellisesti.

Tilannetta lievittää toki se, että osa edellä mainitusta suojavyöhykkeestä on yli 60 desibelin ja 55-60 desibelin alueella, joissa asuntorakentaminen on muutenkin kielletty niinkuin aiempana kirjoitin. Mutta suojavyöhyke koukkaa kyllä rankasti 50-55 desibelin aluellekin ja siellä asuntorakentaminen on mahdollista.

Tuntuisi luonnolliselta, että suojavyöhykkeen rasitukset osoitettaisiin sille taholle, jonka toiminnasta johtuu se, että suojavyöhykettä ylipäätänsä tarvitaan. Suomalaisen oikeuskäsityksen näkökulmasta on varmasti ongelmallista, että louhinnasta saadut voitot käärii eri taho kuin se, joka saa kärsittäväkseen louhinnan haittavaikutukset.

Ratkaisuna tilanteeseen olisi, että kaavoitus pohjautuisi vahvemmin maanomistustilanteeseen ja suojavyöhykkeet kaavoitettaisiin pääosin louhijan omistamille maille. Ruotsinkylän tapauksessa suurelta osin samaan lopputulokseen päästäisiin kyllä silläkin konstilla, että luonnonsuojelulailla suojellun Gungkärrin pähkinäpensaslehdon ja maisemallisesti arvokkaaksi luokitellun Vähäsuonkallion välinen kallioalue jätettäisiin louhimatta, mikä vastaisi Ely-keskuksen jo vuonna 2010 lausumaa mielipidettä.

Lentomelu ja louhintamelu - kaksi hyvin erilaisen kohtelun saavaa melua

Olen vuosien saatossa sekaantunut jo neljä kertaa louhintaprojektin ympäristövaikutusten arviointiin (YVA). Merkille pantavaa YVA:ssa on se, että melun arviointi perustuu tietokoneella tehtyihin malleihin. Louhinnan osalta mallit eivät huomioi mitenkään melupiikkejä, joita syntyy louhinnassa erityisesti räjäytysten ja ns. rikotuksen yhteydessä. Ihmiset kokevat juuri melupiikit kaikkein häiritsevimmiksi - ja niitä ei siis huomioida mitenkään!

Jos samalla tavalla käsiteltäisiin lentomelua, ei lentokoneen ylilennosta johtuvaa melua, joka siis käsittää 4,6 % vuorokaudessa, otettaisi ollenkaan huomioon. Ei olisi lentomelun verhokäyriä eikä niistä aiheutuvia rakentamisen rajoituksia ollenkaan.

Minusta melujen mittaamisen ja melulta suojelemisen käytäntöjä pitää yhtenäistää. Monessa suhteessa edistyksellisen Tuusulan kunnan fiksut virkamiehet voisivat tässä näyttää mallia maailmalle.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäistä kertaa Reino Myllymäen henkilöbrändisivustolla www.reinomyllymaki.fi torstaina 27.3.2014.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaavoitus, Ruotsinkylä, Myllykylä, osayleiskaava, lentomelu, louhintamelu, suojavyöhyke

Gungkärr - vielä ainakin kerran

Lauantai 22.3.2014 - Reino Myllymäki

oyk_gungkarr.pngRuotsinkylän Myllykylässä ns. Senkkerin alueella sijaitsee pähkinäpensaslehto, joka on suojeltu luonnonsuojelulailla. Ruotsinkylän-Myllykylän II osayleiskaavassa pähkinäpensaslehto pienine suoja-alueineen on esitetty suojeltavaksi mutta ympäristö louhittavaksi.

Kaavamerkinnät ovat:

  • SL = Luonnonsuojelualue
  • EV = Suojaviheralue
  • EO = Maa-ainesten ottoalue
  • M11 = Maa- ja metsätalousvaltainen alue (pilkistää oikeassa alakulmassa)

Osayleiskaava nykymuodossaan mahdollistaa siis Gungkärrin SL- ja EV-alueiden ympäristön louhinnan niin, että mitään ekologista käytävää alueen kaakkoispuolella olevaan maa-ja metsätalousvaltaiseen alueeseen taikka itäpuolella olevaan MY-2 -alueeseen (maisemallisesti arvokas Vähäsuonkallion alue) ei jää jäljelle.

Konkretisoidakseen lopputulosta Ruotsinkylän kyläyhdistys hankki Vastavalo Oy:ltä käyttöoikeuden valokuvaan, joka on otettu Paraisten kalkkilouhoksella vuonna 2011 (c) Anne Saarinen.

gungkarrin_tulevaisuuskuva_pieni.jpg

En tiedä teistä, mutta tämänkaltainen "luonnonsuojelu" ei ole ainakaan minun arvojeni mukaista. On toki totta, että kaavamerkintä ei ole suoraan lupa maa-ainesten ottoon. Mutta jos tarkoitus ei ole koskaan antaa maanomistajlle lupaa maa-ainesten ottoon niin, että kuvan mukainen tilanne mahdollistuu, miksi mahdollistaa se edes kaavassa?

Tuusulan kunnanhallitus esittää Tuusulan kunnanvaltuustolle Ruotsinkylän-Myllykylän II osayleiskaavan hyväksymistä. Asia tulee esille 31.3.2014. Voit vaikuttaa asioiden kulkuun sitä ennen monella tapaa: voit osallistua osayleiskaavan toteutumisen vaikutuksia puntaroivaan mielipidekyselyyn, voit keskustella asiasta kunnanvaltuutettusi kanssa, voit kirjoittaa asiasta lehtien yleisönosastolle jne.

Sillä Dante Aligherin (1265-1321) sanomaksi on laitettu (ainakin Dan Brownin kirjassa Inferno) seuraava lausahdus:

Helvetin pimeimmät paikat on varattu niille,
jotka säilyttävät puolueettomuutensa
moraalisten kriisien aikoina.

 

1 kommentti . Avainsanat: gungkärr, luonnonsuojelu, osayleiskaava, louhinta, Ruotsinkylä, Myllykylä

Tuleeko Gungkärristä nähtävyys?

Maanantai 3.3.2014 - Reino Myllymäki

Tuusulan kunnanhallitus siunasi viime kokouksessaan Gungkärrin louhinnan. Käytännössä tämä tapahtui siten, että kunnanhallitus suositti valtuustolle Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavan hyväksymistä.

Tuossa osayleiskaavassa luonnonsuojelulailla suojeltu Gungkärrin pähkinäpensaslehto määrättiin kyllä säilytettäväksi ja sille on kaavoitettu jopa pieni suoja-alue. Mutta ympäristö on merkitty maa-ainestenottoalueeksi.

Vaikka kaava ei olekaan automaattinen louhintalupa, miksi kaavoittaa alue maa-ainesten ottoon, jos lupaa ei olla myöntämässä? Siispä on todennäköistä, että riittävän hyvät paperit tekevä tulee tuon luvan saamaan ja louhii Gungkärrin ympäriltä 10-15 metriä kalliota ja murskaa sen kiviainestuotteiksi.

Lopputulos voi näyttää tältä:

gungskarr.png

Siellä se pähkinäpensaslehto sijaitsee, jopa 15 metriä ympäristöään korkeammalla pystysuorien seinämien yläpuolella. Saattaa viheriöidäkin, jos sinne muistetaan kuivina aikoina pumpata vettä.

Tällaistako on luonnonsuojelualueen suojelu Tuusulassa? Veikkaan, että saamme lähetystöjä ympäri maata ja ulkomailtakin tutustumaan tähän luonnonsuojelun irvikuvaan. Tätäkö me tahdomme?

1 kommentti . Avainsanat: luonnonsuojelu, Gungkärr, kiviainesten otto, maa-ainestenottolupa, kaavoitus, Ruotsinkylä, Myllykylä, Tuusula

Ajatuksia kyläkoulujen sulkemisesta

Lauantai 5.10.2013 - Reino Myllymäki

Olen seurannut kyläkoulu- tai pikemminkin kyläkoulujen sulkemiskeskustelua ja olen kiinnittänyt huomiota muutamaan asiaan, joihin en malta olla puuttumatta.

Maailma muuttuu

On hyväksyttävä se, että kyläkoulu ei ole saavutettu etu. Jos alueen lapsimäärä laskee alle kipurajan - mikä se ikinä onkin - on pystyttävä pohtimaan sellaistakin ratkaisua, että kyläkoulu joudutaan sulkemaan.

Klemetskogin koulu ei ole kyläkoulu

Klemetskogin koulu on ruotsinkielinen alakoulu, jonka koulupiiri on koko Tuusula. Koulu sijaitsee Ruotsinkylässä historiallisista syistä; merkittävä osa Tuusulan ruotsinkielisistä asui vuonna 1917, jolloin koulu perustettiin, Ruotsinkylässä. Siksi oli luontevaa perustaa koulu Ruotsinkylään. Vuosina 1894-1917 suomen- ja ruotsinkielinen opetus annettiin samassa koulussa, joka toimi Ruotsinkylän ns. puukoulussa.

Jos ruotsinkielinen opetus lopetetaan Klemetskogin koulussa ja siirretään Mikkolaan, saattaa esimerkiksi koulukyytiasia muualta kuin Ruotsinkylästä tuleville oppilaille olla helpompi. Toisaalta se voisi tarkoittaa myös sitä, että Mikkolan koulurakennuksessa toimisi kaksi alakoulua, suomen- ja ruotsinkielinen. Sen nimi tuskin voi olla Klemetskogin koulu, jos ajattelemme tuon nimen liittyvän pelkästään Ruotsinkylässä sijaitsevaan koulurakennukseen.

Mikä on pieni koulu?

Olisi ihanteellista, jos oppilaat voisivat opiskella pienessä ryhmässä. Koulukeskuksessa seiskat aloittivat 20 oppilaan ryhmissä. Olisiko tuo jonkinlainen yläraja tehokkaalle alakouluopetukselle. Silloin yksisarjaisessa koulussa olisi noin 120 oppilasta. Luokat voisivat olla toki pienempiäkin mutta jos luokka-astetta kohden mentäisiin 10 oppilaan tienoille, kustannustehokkuus edellyttäisi sitten kai yhdistettyjä luokkia. Mutta jokin 100-120 oppilasta yksisarjalaiselle koululle voisi olla hyvä tavoite. Jos hyväksytään yhdistetyt luokat, tavoite lienee sitten 60-120 oppilasta.

Tuota taustaa vasten kaikki suljettavaksi aiotut kyläkoulut ja Klemetskogin koulu ovat ovat pieniä yksiköitä. Mutta suljettavaksi suunniteltu Ruotsinkylän koulu ei.

Kuka mihinkin kouluun menee?

Lahelassa on sellainen tilanne, että Sointulantien päässä olevalta muuntajalta - Lahelan kiintopisteeltä - on jokseenkin sama matka (vajaat 2,5 km) Vaunukankaalle, Mikkolaan ja Ruotsinkylään. Täällä on periaatteessa pelivaraa muuttaa koulupiirirajoja niin, että koulumatkat saadaan pysymään alle kolmessa kilometrissä ja koulut sopivasti täynnä.

Koulumatkat mitataan kevyen liikenteen väyliä pitkin. Pienimpiä alakoululaisia kuitenkin kuskataan kouluun varsinkin talvella, kun on hiihto- tai luisteluvarusteita raahattavana. Lahelalaisesta näkökulmasta Ruotsinkylän koulu on silloin paras, sillä se on useimpien työmatkalla, Mikkolaan pääsee vain Jokitien ja Pähkinämäentien kautta ja Vaunukankaan koulu on tosi ruuhkaisen Lahelantien ja Nahkelantien risteyksen takana ja Koskenmäen kiertoliittymä tukossa. Siispä Vaunukankaalla käyminen on monelle lahelalaiselle edestakaista ajamista.

Nahkelan ja Vaunukankaan koulujen välimatka on 3,5 kilometriä. Siispä noiden koulujen välisellä alueella asuu paljon lapsia, joilla on alle kolmen kilometrin matka molempiin kouluihin. Mikä estää laittamasta Vaunukankaan puolelta Metsätähdentien päähän saakka lapsia Nahkelan kouluun. Turvallinen koulutie ja kaikki? On järjen köyhyyttä sulkea Nahkelan koulu, jos Vaunukankaan koulua joudutaan sen takia laajentamaan.

Kun Kiventaka-suunnitelmakin ilmeisesti etenee, Vaunukankaan koulu saattaa osoittauta vielä ahtaaksi. Huomautan jo tässä vaiheessa, etten tiedä mihin Kiventaka-nimisen suunnittelualueen lapset aikanaan sijoitetaan, mutta Koivumäentien ja Ollinmäentien risteyksestä on Nahkelan kouluun 2,8 km.

Olen myös ymmärtänyt niin, että Linjamäessä on vähän oppilaita, koska 5/6-luokka on siirretty Ruukkiin. Miksiköhän? Linjamäessä on tuon päätöksen seurauksena peruskorjattua opetustilaa tyhjillään ja Ruukissa ahdasta.

Kun Stenbacka rakennetaan, Ruotsinkylän koulu ja päiväkodit saavat noin 40 uutta "asiakasta". Ruotsinkylä on lähin koulu ja sinne on turvallinen koulutie Stenbackasta. Toivottavasti tämä ei tule päättäjille yllätyksenä sitten, kun talot alkavat nousta.

Koulurakennusten elinkaari

Pahalta tuntuu, että virkamiehet esittävät juuri peruskorjattujen koulujen sulkemista. Älytöntä verorahojen haaskaamista, jos koulut jäisivät tyhjilleen.

Olisi hyvä tietää, mihinkä seuraavista skenaarioista säästöt esimerkiksi Klemetskogin koulun kohdalla perustuvat: a) Klemetskogin koulurakennukset jäävät tyhjilleen ja niissä pidetään lämpö ja perushuolto päällä, b) Klemetskogin koulurakennukset jätetään kylmilleen, annetaan ränsistyä ja puretaan myöhemmin pois, c) Klemetskogin koulurakennukset jäävät johonkin muuhun kunnalliseen käyttöön tai d) Klemetskogin koulurakennukset tontteineen myydään yksityisille. Taitavat olla suojeltuja nuo rakennukset, jolloin b-vaihtoehto on poissuljettu. Saako d-vaihtoehdon toteutettua niin, että kunnalle tulee tuloja? En tiedä, mutta sen tiedän, että a- ja c-vaihtoehdot maksavat kunnalle myös ja ne kustannukset kaventavat virkamiesten laskemia säästöjä.

Tarkoitushakuista viestintää

Sokerina pohjalla on tuo 26.9.2013 julkistettu Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä -esitys. Sen kalvolla numero 8 on kartta Etelä-Tuusulasta. Mikkolan koulu on kuitenkin kartassa piirretty 0,5-1 kilometriä lännemmäksi kuin se todellisuudessa on. Mikkolan koulu sijaitsee oikeasti Hyrylässä Tuusulanjoen ja Pähkinämäentien itäpuolella, ei Lahelassa Tuusulanjoen länsipuolella. Ja Lahelasta pääsee Mikkolan kouluun vain joko kevyenliikenteen väylää Lahelanniitystä tai ajotietä Jokitien ja Pähkinämäentien kautta.

Missähän muissa kohdissa on virheitä?

1 kommentti . Avainsanat: kyläkoulu, Tuusula, Ruotsinkylä, Lahela, Klemetskog, Linjamäki, Nahkela, Tuomala, säästö

Tuusulanjoentietä pitkin Tuusulanväylälle?

Tiistai 24.9.2013 - Reino Myllymäki

Matti tuossa hiukan haastoi kertomaan taas lisää ajatuksista jatkaa tulevaa Tuusulanjoentietä Tuusulanväylälle.

Ajatus on seurausta havainnosta, kuinka kallista on ylittää tuo Tuusulanjoki tai oikeammin liejuinen ja savinen Tuusulanjokilaakso. Tuusulanjoentie siltoineen ja alikulkuineen maksaa kuulemma rapiat 6 miljoonaa euroa eli siihen menevät reilun vuoden rakennusvarat Tuusulalta. Mielestäni on hyvä kysymys, että "eikö noin kallista investointia pitäisi hyödyntää tehokkaammin?".

Toinen hyvä kysymys on, että jos metropolihallinto tulee, haluaako se rakennettavaksi tien Lahelasta Hyrylään vai Lahelasta Tuusulanväylälle? Veikkaan jälkimmäistä.

Tässä tulee väistämättä molempia "hyviä kysymyksiä" pohtiessa asettaneeksi vastakkain Lahelanorren ja Tuusulanjoentien. Lahelanorrelle on varmasti tarvetta. Lahelanorren miinus on se, että sitä ei mitenkään saada - liitetään se Hyrylän päässä Nappulakujaan tai Hyrylänkatuun - jouhevaksi liikenneväyläksi vaan siitä tulee pakostikin "vain" lahelalaisten reitti Hyrylän palveluihin. Kun Lahelanorsikin menee yli tuon liejuisen virran, eikö ole odotettavissa, että tie siltoineen maksaa vähintään sen, minkä Tuusulanjoentie. Jos mennään yhdellä sillalla kerralla yli Tuusulanjoen ja Hämeentien, selvitään ehkä 10 miljoonalla. Jos mennään ensin sillalla yli Tuusulanjoentien ja sitten alikululla Hämeentien ali, en uskalla ajatellakkaan loppusummaa...

Mutta jos pärjäisimme ilman Lahelanortta, mitä olisi odotettavissa Tuusulanjoentien jatkamiselta Tuusulanväylälle?

maaperakartta_topografialla_tuusulanjoentie_640x640_b.png

Valkea viiva Lahelantieltä Jokitielle on tuleva Tuusulanjoentien linjaus. Valkea viiva Ruotsinkyläntieltä Tuusulanväylälle on yksi mahdollinen Tuusulanjoentien jatkeen linjaus.

Maaperäkartan mukaan - kiitos jälleen Paikkatietoikkunalle - maapohja on hietaa, hiekkamoreenia ja kalliota. Olennaisesti helpompaa rakennusalustaa kuin savi tai lieju. Kun vielä sopivasti Tuusulaväylän itäpuolelta löytyy Tuusulanjoentien jatkeeksi Vanha Tuusulantie, tulee ainakin minulle mieleen, että tässä saattaisi olla sopuhintainen ratkaisu.

Liikenneilloissa on moneen kertaan muistutettu Koskenmäen kiertoliittymän yhteydessä, että kiertoliittymän parantaminen ohjaa liikenteen seuraaviin sumppuihin, jotka ovat Hyrylän eteläinen kiertoliittymä ja Tuusulan Itäväylän risteys Riihikalliossa. Tuusulanjoentien jatke veisi liikenteen Helsinkiin suuntautuvan liikenteen sumppujen ohi.

Tunnustan, että idea on omani. Olen insinööri, en poliitikko. Katsoessani karttaa vain huomasin, että tässä olisi hyvät mahikset saada liikennepulmia ratkaistuksi kohtuuhinnalla. Voi olla poliittisia syitä rakentaa Lahelanorsi mieluummin kuin tämä. No, Lahelanorressa olisi ainakin enemmän töitä rakennusliikkeille. Mutta rahat ovat veronmaksajien rahoja - minunkin - joten olen huolissani, minne Tuusula rahansa laittaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuusulanjoentie, liikenneverkko, työmatkaliikenne, metropolihallinto, Tuusula, Lahela, Ruotsinkylä

Lahelan liikennettä Hyrylän ohi?

Lauantai 22.6.2013 - Reino Myllymäki

Lahelanpelto II:n asemakaavoituksen yleisötilaisuudessa tuli esille, kuinka kallista Tuusulanjoen ylittäminen on. Tuusulanjoentie siltoineen kaikkineen tulee kuulemma maksamaan rapiat 6 miljoonaa. Vaikka Tuusulanjoki ei sinänsä ole mikään valtava virta, perustamisolosuhteet Lahelan kohdalla joen molemmin puolin ovat huonot, mikä nostaa rakennuskustannuksia valtavasti.

Kolme siltaa yli Tuusulanjoen - realismiako?

Yksi silta on nyt siis tulossa Tuusulanjoentielle. Lahelanorren linjausvaihtoehdoissa oli semmoinen kaksihaarainen vaihtoehto, jossa toinen haara olisi mennyt suoraan Hyrylään ja toinen Sahankulmaan. Kun haarautuminen oli suunniteltu Tuusulanjoen länsipuolelle, vaihtoehdon toteuttaminen edellyttäisi siis toista ja kolmatta siltaa Tuusulanjoen yli. Yleisötilaisuudessa ihan aiheesta kysyttiin, onko tämä realistista.

Yksihaarainen Lahelanorsi on suunniteltu liittymään Nappulakujaan Hyrylän taajamassa. Ainakin eräässä Lahelanpellon liikennemallissa yli 4 000 ajoneuvon vuorokausiliikenne olisi johdettu tuota Lahelanortta Nappulakujalle ja edelleen Järvenpääntielle. Hyvä kysymys on, että mitä järkeä olisi johtaa Keravalle, Vantaalle ja Helsinkiin suuntautuva työmatkaliikenne Hyrylän läpi?

Investoinneista maksimihyöty

Kun rahasta on ja tulee olemaan niukkuutta, on pakko miettiä, miten minimi-investoinneilla saadaan kuntalaisille maksimihyöty. Tuusulanjoentielle tulevasta Tuusulanjoen ylittävästä sillasta saataisiin isompi hyöty, jos Tuusulanjoentie jatkettaisiin läpi Ruotsinkylän tutkimusmetsien Tuusulanväylälle. Jossakin suunnitelmassa Ruotsinkyläntielle olisi tulossa kiertoliittymä ja se sopii ajatukseen mainiosti.

Tuusulanväylän suunnassa sattuu kohdalle Vanha Tuusulantie. Tuusulanjoentie sopisi sen jatkeeksi siten, että Tuusulanväylä ylitettäisiin sillalla ja väylälle rakennettaisiin rampit. Ideaa on selvennetty kuvassa.

fira_2013-06-21.png

Idea ei ole tuliterä. Se oli esillä jo Lahelan ja Ruotsinkylän liikenneillassa 15.3.2011.

Lahelanpellon yleisötilaisuudessa idea tuli taas esille ja silloin todettiin, että se on mielenkiintoinen vaihtoehto, joka tekisi toteutuessaan Lahelanorren Sahankulman haaran tarpeettomaksi. Sillä ei tuo Sahankulman haarakaan ihan ongelmaton ole; Tuusulanväylän Sahankulman risteys on yksi alueen vaarallisimmista jo nyt eikä tuo korkeusero Pähkinämäentieltä Tuusulanjoen suuntaan ihan vähäinen ole.

Tuusulanjoentien jatkaminen Tuusulanväylälle on mielenkiintoinen mielestäni myös siksi, että mahdollistaisi Lahelanorren toteuttamisen vain Lahelan ja Hyrylän yhdistävänä tieyhteytenä.

Ympäristö ja nykykäyttö huomioitava

Tiistain yleisötilaisuudessa Pekka Ruotsalainen toi julki huolensa siitä, että mikäli Tuusulanjoentien jatke toteutetaan, Stenbackan alueen tontinostajat voivat kokea tulleensa myöhemmin petetyiksi, jos heille ei tonttia myytäessa asiasta kerrota. Koska tontit ovat tulossa myyntiin kuluvan vuoden syksyllä, alkaa olla kiire soravata myyntiesitteisiin lauseita, jotka kertovat selkein sanakääntein siitä mahdollisuudesta, että Tuusulanjoentien yli johdetaan jatkossa liikennettä Tuusulanväylälle. Suosittelen lämpimästi.

Tuon vielä esiin, mitä 15.3.2011 Liikenneillan materiaalissa luki Tuusulanjoentien jatkeesta: "Kyläläiset edellyttävät, että suunnittelun lähtökohtana olisi mahdollisimman vähäinen ympäristön muuttaminen sekä jatkeen eteläpuolen säilyttäminen virkistys- ja tutkimuskäytössä." Muutakin huomioonotettavaa - muunmuassa olemassaoleva asutus - on mutta sitähän varten kunnalla ja ely-keskuksella on suunnittelijoita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikenne, Lahela, Ruotsinkylä, työmatkaliikenne

Kehäradan Ruskeasannan asemasta ratkaisu Etelä-Tuusulan joukkoliikenteeseen?

Torstai 13.6.2013 - Reino Myllymäki

Tämänpäiväisen Keski-Uusimaan Lukijan kynästä -palstalla Ruut Sjöblom patistaa Tuusulan kuntaa ottamaan osaa Kehäradan Ruskeasannan aseman ja liityntäpysäköinnin kustannuksiin. Asema maksaa noin 40 miljoonaa euroa, josta valtio on luvannut kustantaa vähintään 68,5 %, jolloin kunnille jää enintään 31,5 % eli rapiat 12 miljoonaa euroa.

Ruotsinkylän kyläyhdistyksen ja Lahela-seuran järjestämissä liikenneilloissa on otettu joka kerta esiin joukkoliikenteen parantaminen ja viimeisissä liikenneilloissa on ehdotettu sukkulabussilinjan rakentamista kulkemaan pääradan Keravan asemalta Hyrylän, Lahelan ja Ruotsinkylän kautta pääradan Korson asemalle tai Kehäradan Ruskeasannan asemalle. Ruotsinkylässä linja kulkisi uuden Bergan liityntäpysäköinnin kautta.

Ehdotettu ratkaisu on mielestäni loistava, jos ratkaisu toteutetaan oikein. Ensinnäkin: Ruskeasannan asema pysäköintialueineen tarvitaan, sillä se yhdistää bussilinjan eteläpäästään tehokkaammin raideliikenteeseen kuin Korson asema. Toiseksi, sukkulana Keravan aseman ja Ruskeasannan aseman väliä kulkevan linja-auton vuorovälin olisi oltava riittävän tiheä ja kattaa myös keskipäivät, illat ja viikonloput. Kolmanneksi: kulkeminen Bergan liityntäpysäköinnin toisi kulkemiseen uusia vapausasteita: voit jättää autosi Ruotsinkylään, jolloin Ruskeasannassa riittää paremmin tilaa muille.

Kehärata valmistuu heinäkuussa 2015 ja Ruskeasannalle on tehty jo asemavaraus. Kehäradan sivujen mukaan Ruskeasannan asema toteutetaan Kehäradan II vaiheessa. Mielestäni se pitäisi aloittaa mahdollisimman pian - vaikka heti - tai viimeistään 2015.

Se on nimittäin niin, että Ruskeasantaa lähemmäksi ei raiteet Etelä-Tuusulaa tule vuosikymmeniin. Ja vaikka bussit ovat ok, vasta toimiva raideliikenne - Kehäradalle luvataan 10 minuutin vuorovälit - saa ihmiset jättämään henkilöautot parkkiin ja siirtymään joukkoliikenteeseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuusula, Lahela, Ruotsinkylä, joukkoliikenne

Arboretumista Ruotsinkylän kruununjalokivi?

Lauantai 18.5.2013 - Reino Myllymäki

Lauantaina 18.5.2013 klo 10-14 oli arboretumin kunnostustalkoot. Arboretumin eli puulajipuiston sisäänkäynti sijaitsee nykyään Maisalantie 198:n tienoilla.

Arboretum - viralliselta nimeltään Koiviston puu- ja pensaskokoelma - on professori Max Hagmanin vuonna 1987 perustama. Vuonna 1992 kokoelmaan oli istutettu 76 puu- ja pensaslajia ja vuonna 1993 istutettiin kaksi lisää. Istutuksia on tehty myöhemminkin, ilmeisesti viime vuosina.

arboretum_2013-05-18_a.jpg

Erilaisten esteiden vuoksi talkooporukka oli tänä vuonna normaalia pienempi. Kun ei ollut mukana päältä ajettavaa ruohonleikkuria tai niittokonetta eikä edes raivaussahaa, päätimme kohdistaa rajalliset resurssit puihin. Poistimme maahan tai liian alas kaartuvia oksia ja läjäsimme oksat vanhoihin läjiin välttäen uusien kasojen perustamista. Heinikon - tai oikeammin vuohenputkikasvuston - leikkuu jäi toiseen kertaan.

Puita leikatessa tuli mieleen, kuinka hienosta paikasta oikeastaan onkaan kysymys. Harva tuntuu tietävän, että arboretum on edes olemassa ja vielä harvempi tuntuu tietävän, missä se sijaitsee. Neljän tunnin raivaustyöllä joka vuosi hidastamme vain arboretumin villiintymistä - kuntoon se ei näin pienellä panoksella tule.

arboretum_2013-05-18_b.jpg

Mutta kuntoon sen voisi vielä saada. Puusto tarvitsisi rajumpaa leikkaamista, vuohenputkikasvuston voisi saada kuriin leikkaamalla kasvustoa useammin kuin kerran vuodessa. Opasteet ovat huonossa kunnossa tai kadonneet, joten ne pitäisi uusia. Käytäviä voisi rakentaa ohjaamaan kävijöitä arboretumin eri osiin. Alueopasteita tarvittaisiin varmasti. Lisäksi arboretumin takaosassa aita on kaatunut ja se pitäisi korjata, ettei peurat pääsisi enää syömään arvokkaita taimia.Siinä se.

Arboretumista Ruotsinkylä saisi kaivatun nähtävyyden. Aita alueen ympäri on jo, samoin puut ja pensaat. Kunnostamista ja pientä rakentamista tarvittaisiin.

Olisiko tämä mahdollista? Varmasti on, jos hyvää tahtoa riittää.

1 kommentti . Avainsanat: arboretum, puulajipuisto, Ruotsinkylä, Metsäntutkimuslaitos, Metsähallitus

Teollisuusalue - portti Ruotsinkylään?

Sunnuntai 5.5.2013 - Reino Myllymäki

Kirjoitin 22.4.2013 tässä blogissa epäilyksistäni siitä, toteutuuko Tuusulanjokilaakson suojelu Uudenmaan maakuntakaavassa. Sovittelin maakuntakaavan päälle sekä Focus-alueen että Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavaa sekä Västerskogin hanketta - ja huolestuin.

maakuntakaava_vs_oyk.png

Maakuntakaavaan on leveällä tussilla piirretty työpaikkatoimintojen alue, joka kapeana nauhana ulottuu Vantaalta Tuusulaan, jossa se levenee. Se levenee niin paljon, että paljon jää Focus-alueen pohjoispuolellekin seuraavaa alueen osayleiskaavaa varten.

Mutta teollisuusaluetta riittää Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavaankin. Jostain syystä on pitänyt pienehkö Tuusulanjoen ja Myllykyläntien välinen alue kaavoittaa teollisuusalueeksi. Edelleen kaavoittaja on halunnut varmistaa, että Västerskogiin voidaan sijoittaa raskasta teollisuutta. Luulin, että Västerskogiin laaditaan YVAa ensisijaisesti siksi, että kunta tarvitsee pikapuoliin maankaatopaikan puhtaille jätemaille. Nyt ne dumpataan Puolmatkaan.

Myös Focus-alueen osayleiskaavassa on Annebergin peltoaukealle pitänyt jostain syystä kaavoittaa teollisuutta. Siitä aukeaa palanen Etelä-Tuusulan kauneinta maalaismaisemaa, joka on olennainen osa Tuusulanjokilaaksoa.

kilasta_myllykylaan_pain_2013-05-03.jpg

Jos Ruotsinkylä-Myllykylä II ja Focus-alueen osayleiskaavat toteutuvat nykymuodossaan, tässä avautuu teollisuusaluenäkymä Myllykyläntien molemmin puolin.

siltaniityntielta_myllypadontielle_pain_2013-05-03.jpg

Tuolle pellolle ja tuohon metsään on tulossa teollisuusalue - tiesitkö?

myllypadontielta_annebergiin_pain_2013-05-03.jpg

Jos Focus-alueen osayleiskaava toteutuu nykymuodossaan, tämän näkymän peittävät teollisuushallit.

Tämä kaikki, josta siis olen huolestunut, voi olla joidenkin mielestä ihan OK. En tiedä. Mutta jos asia huolestuttaa sinuakin, käänny kunnanvaltuutettusi puoleen tai lausu mielipiteesi - Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavaehdotus on nähtävillä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruotsinkylä, Myllykylä, maakuntakaava, osayleiskaava, Tuusulanjokilaakso, kulttuuriympäristön helmi

Bergan kaarteen liityntäpysäköinti etenee

Keskiviikko 24.4.2013 - Reino Myllymäki

Bergan liityntäpysäköinti etenee ripeästi. Itse asiassa ripeämmin kuin on luvattu. Positiivista.

Alunperinhän liityntäpysäköintiä kaavailtiin jonnekin Firaan. Ruotsinkylän kyläyhdistyksen ja Lahela-seuran keväällä 2011 pidetyssä liikenneillassa pystyttiin osoittaamaan kuitenkin pysäköintialueelle parempi paikka.

Bergan kaarteessahan - siis paikassa jossa Maisalantie kaartuu lähelle Tuusulanväylää - on perinteisesti pidetty epävirallista liityntäpysäköintiä tienpohjalla, joka alunperin on ollut osa Ruotsinkylää ja Korsoa yhdistävää tietä. Tuusulanväylän rakentamisen vuoksi tieyhteys jäi pois käytöstä ja on nykyään yksityistä maata.

Vieressä oli kuitenkin moottoritien tiealueeseen kuulunut koivikko, jolle olisi mahtunut pieni 20-30 auton liityntäpysäköinti. Kunta päätyi kuitenkin ely-keskuksen kanssa Tuusulanväylän ylittävän kevyen liikenteen sillan eteläpuoliselle alueeseen. Sekin tosin taisi olla ely:n aluetta.

Liityntäpysäköinnin saattoi odottaa etenevän suotuisassa tuulessa, koska se oli mm. joukkoliikennettä ja vihreitä arvoja tukeva hanke.

Keski-Uusimaan 31.8.2012 julkaiseman jutun mukaan rakentamaan päästäisiin seuraavana keväänä eli keväällä 2013. Seuraavan päivän lehden pääkirjoitus puolestaan pani mielestäni ihan tarpeettomasti vastakkain Bergan kaarteesta Tuusulanväylän bussipysäkille rakennettavan kevyen liikenteen väylän (n. 20 000 €) ja Ristikiventien risteyksen alikulun (1 000 000 - 2 000 000 €) rakentamisen.

Marraskuussa 2012 pidetyssä liikenneillassa asiat olivat edenneet niin pitkälle, että kunta tiesi suunnittelevansa liityntäpysäköintialuetta noin 65 autolle sekä bussin kääntöpaikalle. Moni piti liityntäpysäköintialuetta suurena verrattuna epävirallisen liityntäpysäköinnin automäärään (5-10). Oma ensireaktioni oli samanlainen. Olemme kuitenkin väärässä.

Liityntäpysäköinnin valmistumisella juhannuksena 2013 tulee olemaan arvaamattomat vaikutukset. Kun yhtä-äkkiä meillä onkin laillinen pysäklöintialue, auton jättäminen Bergan kaarteeseen saattaa muodostua totuttua suositummaksi vaihtoehdoksi. Samalla saadaan parkkitilaa Mätäkivenmäen suunnistuksille yms. harrastuksille. Bussin kääntöpaikka ... olisiko mahdollista saada linja 67 kiertämään liityntäpysäköinnin kautta... merkitsisikö se, että esimerkiksi Klemetskogin koulun pienet koululaiset saavat jatkossakin turvallisen bussikyydin Tuusulanväylän varresta koulun lähelle?

Kysymyksiä on monia ja niihin saadaan vastauksia aikaisintaan loppuvuodesta 2013. Varmuudella tiedetään, että vaikutuksia tulee olemaan. Veikkaan, että huoli Tuusulanväylän melun kasvusta Lymypirtinkujan kiinteistöille tulee olemaan perusteeton, siinä määrin puustoa on onnistuttu säilyttämään pysäköintialueen ja Maisalantien välissä.

bergan_kaarre_2013-04-19.jpg

Vielä pysäköintialue on ilman lopullista pintaa mutta hyvässä lykyssä se saadaan juhannukseen mennessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liityntäpysäköinti, joukkoliikenne, Ruotsinkylä